Viimeiset pari viikkoa meillä ei ole paljon harrasteltu. Brixin kyljen reikä vaati oman aikansa parantuakseen ja agi-kisat jäivät väliin. Nyt haava on parantunut, eikä siihen tarvittu antibiootteja eikä eläinlääkäreitä. Eläköön pihkavoide! Onhan tuo vielä vähän surkean näköinen, kun vasemmassa kyljessä on ajeltu läiskä, mutta ei se tekemistä haittaa. Milla on potenut polvivammaa ja ollut liikuntarajoitteinen, viimenen viikko on Merjallakin mennyt sairastaessa. Vähän on yritetty tehdä tokoa, mutta tekemistä vaikeuttaa, jos toinen ei paljon kävele ja toisella ei tule ääntä ;). Tekemättömyys alkaa jo näkyä nelijalkaisissa ylettöminä energia-piikkeinä.
Hakutreeneissä on käyty tunnollisesti. Kyljen ollessa vielä siteiden peitossa Brixille otettiin ilmaisutreeniä. Tänään saatiin sitten jo ihan ukkojen etsintää. Vauhtia etsinnässä oli reippaasti ja ukotkin löytyivät nopeasti. Binkallakin oli kierrokset korkealla ja pikkumusta hyppäsi selkään jo auton vierellä sillä seurauksella, että ohjaajan nokka pamahti oven yläreunaan. Ärinän ja murinan kanssa painuttiin sitten metsään, missä piti vielä "turhauma"-äännelläkin liikkeelle lähtiessä. Binka on muutenkin lisännyt oma-aloitteisesti äänen käyttöään: perjantain toko-treeneissä harjoiteltiin metallinoutoa. Pikkumusta juoksee kapulalle muristen ja äristen, alkaa sitten pyöritellä kapulaa etutassujen välissä, poimii sen suuhunsa ja parin askeleen jälkeen sylkäisee kapulan maahan, vähän lisää tassuilla pyörittämistä, kapula takaisin suuhun, juoksu ohjaajan eteen, mihin kapula sylkäistään taas maahan . . . vasta viidennellä kerralla päästiin sellaiseen suoritukseen, mistä pystyi palkkaamaan koiran >:/
Keita on keksinyt, että maailmassa on mörköjä. Ne voivat vaikka hyökätä päälle kesken hakutreenien, jos niille ei hauku. Maalimiehet ovat tosi kivoja, mutta ne möröt . . . Todettiin, että nyt vähään aikaan ei hakutreeneissä oteta valmiita ukkoja, vaan helpotetaan treeniä.
Aapolle tänään kolme ukkoa - tasaisen varmaa työskentelyä ja kaikki ukot nousi hetkessä. Ilmaisuissa ei taaskaan ollut moittimista.
Eilen otettiin suunnaksi Kirkkonummen epäviralliset agilitykisat Aapon ja Brixin kanssa. Brixin kanssa startattiin kaksi kertaa mölleissä tarkoituksena hakea hyvää fiilistä ja tekemisen meininkiä. Siinä onnituttiin. Brixi painatteli mennä täysiä, häntä viuhtoen radalla. Hylkyyn päättyi molemmat radat, koska pituusesteellä esiintyy vielä pientä epävarmuutta, mutta koiralla oli pitkästä aikaa agissa kivaa :) Aapon kanssa otettiin kaksi starttia kilpailevissa teemana "lähdöstä ei karata, vaikka mikä olisi...". Ensimmäinen yritys meni ihan reisille: rima alas, A:n takaaleikkauksessa koira hyppäsi esteen sivusta alas (?) ja muutenkin meno oli tosi päätöntä. Melkein heti perään startattiin toisen kerran. Toka yrittämällä tehtiin tosi hieno ja nopea nolla-rata. Taso oli kuitenkin kova ja päädyttiin sijalle 6. Molempien koirien kohdalla tavoitteet täyttyi, joten voidaan olla tyytyväisiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti