tai oikeastaan kaikki neljä. . . Brixi suoritti BH-kokeen hyväksytysti viime maanantaina, joten nyt meillä on neljä hyvin käyttäytyvää koiraa ;)
Maanantai ei alkanut hyvin: vettä tuli taivaan täydeltä koko päivän. Tiedettiin etukäteen, että koe on nurmikentällä, joka sitten päivän mittaan lammikoituu, joten ohjaajan mieli oli ihan maassa jo kokeeseen mennessä. Suuret eivät olleet odotukset neiti-nahka-mahan suorittamisesta. Arpaonni asetti meidät ensimmäiseen suorittavaan pariin ja ensimmäiseksi paikalla makaamiseen. Ohjaajalle nousivat hikipisarat otsalle selin koiraan seistessä. Kun yli puolet suorittavan koiran osuudesta oli mennyt, ohjaaja uskalsi hieman huokaista ja saman tien selän takaa kuului: "HAU!" Hetken kuluttua pieni ruskea valui ohjaajan viereen (onneksi pysyi kentällä). Puutteelliseksihan se sitten meni :/ Jälkeenpäin kuulin, että joku katsojista oli rymynnyt pusikossa kentän laidalla, mikä oli pienen koiran mielestä erittäin epäilyttävää käytöstä kesken kokeen. Suorittamispuolella ohjaaja antoi noin 555 ylimääräistä käskyä. Kisajännitys oli taivaissa ja ohjaaja hyperventiloi itseään tajuttomaksi hyvää vauhtia niin että silmissä sumeni. Seuraamiset menivät kohtuullisen hyvin, istuminen oli erinomainen. Koira oli vähän paineistunut ja tuijotteli vähän väliä yleisöön (ja epäilyttävään pusikkoon), maahanmenossa jäi sivuun ja luoksetulo piti tehdä pienen mutkan kautta - nopeammikin on tultu. Brixi oli jo ennen koetta merkannut sen työntekijän, joka oli aivan ihana ja ihmisryhmässä Brixin katse lukittui ihanaan ihmiseen. Ohjaajalle iski pieni paniikki siitä, miten tässä yrittäisi parhaiten välttää iloiset tervehdykset. Kohtuudella siitä kuitenkin selvittiin ja päästiin kaupunkiosuudelle. Siellä alkoi jo tulla pimeää, ihmisryhmä oli pienen koiran mielestä sikamakee ja seinässä oleminen sujui mallikkaasti. HYVÄKSYTTY BH! Tuomari totesi kokeen jälkeen, että koira on ylisosiaalinen ja ohjaajan tuleekin olla tarkka siitä, ettei kukaan anti-koira-tyyppi pääse potkimaan koiraa.
Nyt meille sitten ovet avautuivat PK-kokeisiin.
Sunnuntaina oltiin hakutreeneissä. Pikkumustan ilmaisut olivat loistavia. Nyt täytyy keskittyä hallintaan maalimiehen luona, koska koira ei meinaa pysyä nahoissaan, kun niitä ukkoja on niin ihana löytää.
Brixille otettiin kolme ukkoa. Kaksi ensimmäistä löytyivät hyvin ja ilmaisu on alkanut parantua. Kolmannelle ukolle mennessä ohjaaja luuli tietävänsä mistä ukko löytyy ja Brixille tuli suunnittelematon tyhjä pisto, jonka koira selvitti hienosti. Intoa riitti vielä sen viimeisenkin ukon nostamiseen.
Keitalle otettiin ilmaisua, koska Keita on potenut anturavammaa. Tyttö ilmaisi hienosti ja alkaa saada jo rohkeutta ja röyhkeyttä haukkua maalimiehille. . . . kyllä siitä hyvä tulee. Aapolle otettiin pari ukkoa mielen virkistykseksi.
Aapo on kärsinyt masennuksesta (jos uskoo koiran masennukseen). Kuulo on ollut valikoiva ja into tekemiseen vaihteleva. Milla onkin nyt keskittynyt antamaan Aapolle laatuaikaa ja koira muuttui parissa päivässä takaisin omaksi itsekseen. Viikko sitten Aapo teki 4 agistarttia Purinalla, joista tuloksena tuli 1 x 5p ja 3 x HYL. Puuttuvien nollien metsästys jatkuu.
Brixi kävi tänään Ojangossa tekemässä yhden agiradan. Neidin meno oli tosi varovaista. Hypyt olivat kuitekin hyviä. Kesken Brixin radan toimitsijat saivat radan vieressä kirkumiskohtauksen (seurasivat agin MM-kisoja) ja jos koiran meno olisi ollut parempaa, niin sitten olisi harmittanut. Useamman naisihmisen kirkuminen aiheutti tietenkin sen, että pikkukoira lähti katsomaan, mikä tätejä vaivaa. Onneksi kirkumista ei esiintynyt Brixin Hali-siskon radan aikana, joka teki 0-radan ja sai ensimmäisen LUVAn. ONNEA!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti