Kelpiet ja bortsu

Kelpiet ja bortsu
Meidän jengi

maanantai 11. heinäkuuta 2016

Ja mitähän vielä...?

Sekä Keitalla että Aapolla oli tahoillaan kontrollit Etelä-Hämeen Eläinlääkäriasemalla maanantaina 4.7.

Keita:

Keita on ollut koko kevään oireeton lukuunottamatta pahenevaa hyppyhaluttomuutta. Normaalia (ja välillä vähän rajumpaakin) menoa Keita on kestänyt hyvin eikä mitään ontumista ole ollut.

Eläinlääkärissä yleistutkimuksessa Keita oli oma iloinen itsensä eikä mitään poikkeavaa havaittu. Selässä tuntui ainoastaan lihasaristusta rintarangan alueella eikä mitään liikerajoituksia ollut, vaan koira taipui joka suuntaan hyvin. Keitsy rauhoitettiin, jotta saatiin kuvat otettua. Selän osalta lainaus eläinlääkärin papereista: "Keitan selästä ja lonkista otettiin kontrollikuvat. Lanneselässä muutokset muuten ennallaan mutta viimeisen lannenikaman ja ristiluun välissä pientä alkavaa spondyloosia, muuten ei uusia löydöksiä".

Viime tammikuussahan, kun Keitaa käytetiin takajalan ontuman takia eläinlääkärissä, ELL kirjoitti neidistä seuraavaa: "Keitan selästä, polvista ja lonkista otettiin röntgenkuvat. Lonkat ja polvet siistit, ei nivelrikkomuutoksia. Lanneselässä epäilyttävää tiiviyttä ja epäsymmetriaa L7-S1 välissä, mahdollisesti alkava cauda equina -syndrooma".

Jatkossakin Keitalla on hoitona säännöllinen hieronta. PK-lajeissa meillä ei enää ole kisatavoitteita, vaan harrastellaan omaksi iloksi. Jatkossa ne "meidän lajit" tulevat olemaan toko ja rallytoko. Tokossa treenataan tällä hetkellä rauhassa voittaja-luokan liikkeitä. Kokeita voisi ehkä ajatella loppusyksylle/talvelle. Mikään kiire meillä ei kuitenkaan ole. Erkkariin Keita on tarkoitus ilmoittaa, joten ne kinkerit kutsunevat sitten syyskuussa.



Aapo:

Eläinlääkärin vastaanotolla Aapo oli oma vallaton itsensä. Yleistutkimuksessa Aapolla tuntui takamahassa jonkinlainen massa. Aapo rauhoitettiin kuvausta varten (koska eihän siitä mitään hereillä olisi tullut). Lainaus eläinlääkärin papereista: "Aapon vatsaontelosta ja polvista otettiin röntgenkuvat. Polvessa muutos ennallaan, ei uusia löydöksiä. Vatsaontelossa takamahassa epänormaali massa, kuvan perusteella ei varmuutta missä elimessä, rakko ei erotu kunnolla, ei kuitenkaan vapaata nestettä havaittavissa". Aapolta otettiin myös verikokeet ja pissanäyte, koska pojalla on ollut lisääntynyttä juomista, tiputtelua sekä silloin tällöin Aapo on ollut vähän vaisun/kipeän oloinen. Veriarvoissa ei ollut mitään poikkeavaa. Virtsanäytteestä selvisi, että Aapolla oli pissatulehdus. Siihen sitten kipulääkkeet ja antibiootti.

Massan löytyminen tuli melkoisena shokkina. Eläinlääkärikin näytti hyvin vakavalta, kun kuvia katseltiin ja vaihtoehtoja mietittiin. Kasvain tuli itselle ensimmäisenä mieleen eikä eläinlääkärikään sitä kieltänyt. Jatkon hoitovaihtoehtoja mietittiin. Todettiin parhaaksi sulatella saatua uutista vähän aikaa ennen päätöksen tekemistä. Kuitenkin jo samana iltana tultiin siihen tulokseen, että lähdetään ultraamaan vatsaontelo lähinnä sillä ajatuksella, että kauanko meillä on aikaa.

Ultra tehtiin maanantaina 11.7. Eläinsairaala Evidensia Tammistossa Vantaalla. Lainaus eläinlääkärin papereista: "Eturauhanen on suuri ja heterogeeninen. Pientä kystarakennetta ja lokeroisuutta (suurin kysta 9mm). Ei selviä pahanlaatuisuuteen viittaavia löydöksiä. Muissa elimissä ei havaittavissa poikkeavaa. Sekä virtsarakon edessä että vasemmalla vatsalaukun ja munuaisen välissä vapaata nestettä, jolle ei selvää syytä havaita".

Eläinlääkäri oli todella perusteellinen etsiessään syytä tuolle nesteen kertymiselle. Koko vatsa käytiin läpi pariin kertaan, mutta selkeää syytä ei löytynyt. Aapolle tehtiin myös hieman laajemmat verikokeet. Kaikki arvot olivat viiterajoissa. Ainoastaan tulehdusmittari CRP oli hieman koholla, mutta niin vähän, että sillä ei välttämättä ole mitään kliinistä merkitystä. Hoidoksi Aapo sai uuden antibiootin, jonka pitäisi auttaa nimenomaan eturauhasongelmaan, sekä Tardak-injektion (antiandrogeeni). Kahden viikon päästä olisi tarkoitus käydä kontrollissa, missä selvitellään alkaako eturauhanen pienenemään ja muuttuvatko nestekertymät johonkin suuntaan.


Eläinlääkärikäyntien välinen viikko meni totaalisessa sumussa. Koko löydös tuli niin yllätyksenä eikä sitä osannut yhtään odottaa. Koko viikko tuli mietittyä eri vaihtoehtoja sille, mikä massa on ja mitä on järkevää tehdä. Tällä hetkellä valoa näkyy tunnelin päässä hieman enemmän kuin viikko sitten, mutta missään nimessä vielä ei olla selvillä vesillä. Aapo voi tällä hetkellä kuitenkin todella hyvin ja jaksaa lenkkeillä ja touhuta entiseen malliin, joten sillä saralla asiat ovat ainakin hyvin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti