Keitan kanssa on ollut pitkään jo suunnitelmissa korkata rally-toko -kisat. Nyt vihdoin saatiin aikaiseksi tehdä ilmo, joten Focuksen nokka suunnattiin 11.11. Riihimäelle. Treenaaminen oli jäänyt todella minimiin erinäisistä syistä, mutta ei se meitä estänyt. Paikalla oltiin hyvissä ajoin. Ohjaaja yritti vielä tavata netistä kylttien merkityksiä (juu niiden opetteleminen kannattaa ehdottomasti jättää kisapäivään..). Lysti oli mukana turistina. Se käyttäytyi kuin maalaistollo suurkaupungissa, vaikka oltiin siis keskellä teollisuusaluetta viikonloppuna. Ihmiset ja toiset koirat oli sen mielestä siisteintä maailmassa. Pikkuhiljaa alkoi neidillä keskittyminen parantumaan ja saatiin ihan hyviäkin seuruu-pätkiä hallin pihalla.
Meidän kisa alkoi mittauksella ja siruntarkastuksella, kun piti kilpailukirjaan saada tuomarin varmennus. Keitahan on pelännyt sirunlukijaa kuin ruttoa, joten ohjaaja pelkäsi vuorostaan koiran reaktiota. Onneksi oli ymmärtäväinen tuomari. Ohjaajan yllätykseksi Keita ei ollut moksiskaan, kun se keskitti kaiken huomionsa namien mussuttamiseen. Pahin rasti oli saatu ylitettyä ja kisakirja varmennettua. Omaa vuoroa saatiin odotella jonkin aikaa. Tehtiin lämmittelyksi seuruuta ja käännöksiä hallin pihalla. Keita oli kivasti kuulolla, joten omaan suoritukseen mentiin luottavaisella fiiliksellä. Arvostelupaperi on hukkunut jo aikoja sitten, mutta pisteitä kertyi 92/100 ja hyväksytty tulos. :) Jossain vaiheessa yritetään saada kasaan ne puuttuvat kaksi tulosta, että saadaan koulari.
Etelä-Suomen vaihteleva ilmasto on tuonut omat haasteensa treenaamiseen. Talvi tulee suunnilleen kolmen päivän jaksoissa, jolloin on märkää lunta joka paikassa ennenkuin se taas sulaa. Sitten alkaa parin viikon kaatosade ja pimeys, jolloin mitään ei näe tehdä. Sitten tulee taas lumet, jotka säilyvät kolme päivää ja taas sama ralli alusta... Vaihtelevasti on saatu treenattua. Lystillä on seuraaminen parantunut todella paljon, kun se vain jaksaa keskittyä. Sille on kyllä vahingossa kehittynyt mitä erikoisin seuraamisasento. Se nimittäin seuraa siten, että se painaa aivan hulluna ja yrittää ulkokautta katsoa oman olkansa yli ohjaajaa. No ehkä se siitä jossain vaiheessa oikenee :D
Viime viikonloppuna oli Messari. Omista koirista ei ollut tänä vuonna ilmoitettu ketään. Lauantaina käytiin Pohjoismaiden Voittajassa shoppailemassa ja katsomassa kelpie-kehä. Jotenkin mieleen hiipi se edellinen kerta on, kun on oltu kyseisessä näyttelyssä. Silloin oli omista mukana Aapo ja Brixi. Brixihän pärjäsi ihan hienosti, mutta Aapon arvostelussa luki aika lailla näin: "liian lihava, huonosti kulmautunut lättäjalka, joka on ahdas takaa". No mutta asiaan. Kaikille koirille löytyi uudet valopannat, jotka on kyllä mitä mainioin keksintö näihin Etelä-Suomen pimeisiin talviin. Kelpie-kehässä mieltä lämmitti nähdä koirien hyvä taso. Kaikki koirat oli tunnistettavissa kelpieiksi ja varsin näteiksi sellaisiksi. Ehkä jonain vuonna sitä raaskii taas ilmoittaa oman koiran niihin geimeihin. Toistaiseksi Lystin kanssa katsellaan hieman pienempiä kinkereitä ;)
Meillä on vielä ennen joulua tulossa Keitan verikoe- ja selkäkontrollit. Hieronnassa neiti kävi viime viikolla ja oli aivan umpi jumissa erityisesti lannerangasta, missä sillä on todettu spondyloosimuutoksia. Hieman sillä on ollut takajalkojen kalvaamista ja se on ollut ajoittain aika kärttyinen erityisesti Lystille. Katsellaan nyt kuvat, mutta toivotaan, ettei muutokset ole edenneet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti