Kokeiluja, näytelmiä ja perheenlisäystä

Viime sunnuntaina tehtiin Brixin kanssa taas kokeilu hakukokeessa. Tällä kertaa tottiksessa onnistuttiin paremmin. Seuraaminen tapahtui briximäiseen tapaan pienen hajuraon kanssa. Perusasennot olivat jo parempia verrattuna edelliseen suoritukseen. Kapulan luovutuksessa oli ongemaa: koira räki kapulaa varpaille. Estehyppy ei onnistunut yhdellä käskyllä, mutta tuomari totesi, ettei hypyssä ollut huomautettavaa. A-este onnistui mainiosti. Eteenlähetyksessä koira jäi muutaman metrin päähän seisomaan, mutta kun ohjaajan hermo piti, niin koira eteni ilman eri käskyä riittävän matkan päähän ja meni maahan yhden käskyn taktiikalla. Tottispisteitä saatiin kasaan 78p. Seuraavana esineruutu. Brixi oli selvästi tavallista heikommassa työmoodissa. Teki rauhallista etsintää ja kävi ilmeisesti parinkin esineen luona, joita ei sitten kelpuuttanut mammalle tuotavaksi. Juuri ennen etsintäajan loppumista nosti sen viimeisen esineen ja palautti tiputtamalla ohjaajan jalkoihin. Pisteitä moisesta saatiin kuitenkin 26p. Viimeiseksi sitten henkilöetsintä. Päivä alkoi olla kohtalaisen lämmin. Koiran työskentelymotivaatiossa näkyi puutteita jo metsään mennessä. Lähti kuitenkin hyvin tarkastamaan rataa. . . ja tarkasti koko radan. Kävi kaikkien maalimiesten luona nuolemassa kaikki ne kohdat, joihin pääsi käsiksi ja jatkoi matkaa - *WTF* - viimeisen maalimiehen kohdalla haukkui neljä kertaa (niillä haukuilla ei edes päässyt keskilinjalta pois) ja siihen se esitys loppui!!! Brixi siis tarkasti koko radan, löysi maalimiehet ja jätti kaikki haukkumatta. Toiminta sen verran muuttui, että radan lopussa ohjaajakin oli tietoinen siitä, missä ne maalihenkilöt olivat - olisi saattanut toimia pelastuskoirapuolella, mutta tämähän siis oli palveluskoirakoe!!! Meillä on nyt sitten taas uusi ongelma, jota pitää yrittää ratkaista. Paikan päältä otettiin vielä pikapuhelu hakukouluttajalle, koska oma pää ei keksinyt, mistä koira moisen toimintatavan nyt on keksinyt. Hämmästys oli suuri myös puhelimen toisessa päässä.

Seuraava päivä oli kaikilla lepopäivä. Tiistaina sitten otettiin Harmin kanssa suunta Petikkoon rotikoiden järjestämään BH-kokeeseen. Arvonnassa saatiin pariksi sakemanni-narttu. Harmi meni ensin paikallaoloon. Pientä pyörähtelyä ennen maahanmenoa, mutta sitten lähti sujumaan. Ohjaajalle nousi kyllä hiki, kun saku-tyttö alkoi ääntelemään seuraamisessa, mutta onneksi Harmin hermo piti paremmin. Hihnassa seuraaminen oli aluksi vähän levällään, mutta parantui sitten. Ihmisryhmä aiheutti Harmille vähän paineita - sitä siis on tehty treeneissä viimeksi syksyllä. Vapaana seuraaminen meni jo paremmin. Seuraamisosuuksissa arvosana taisi olla hyvä molemmissa. Liikkeestä istuminen OK - ohjaajakin muisti pysähtyä. Samoin maahanmeno ja luoksetulo. Arvosana erinomainen. A-osio hyväksytty. Kaupunkiosio tehtiin Vantaakosken asemalla. Harmi otti pientä painetta ja meno hihnassa oli sen mukaista. Kun vielä häiriökoirana oli uros rottwailer, niin ohjaajan hermot olivatkin mennä jo siinä. Juoksijat, autot ja fillarit eivät Harmille ole olleet mikään ongelma ja ne ohitettiin tien laitaa nuuskien. Ohikulkevaa koiraa Harmi kerran vilkaisi ja se oli siinä. Paikallaanolossa Harmi pysyi tarkalleen siinä asennossa, mihin se oli jätetty. Katse oli kyllä varsin loukkaantunut "siis jätit minut tänne selviämään yksin?!?" ohjaajan palatessa. Siitä selvittiin ja Harmi on nyt BH hyväksytty! Osaa se siis käyttäytyä :)

Helatorstai vietettiin erkkarissa. Se oli tänä vuonna palveluskoiratapahtuman yhteydessä Hakunilan urheilupuistossa. Meiltä oli ilmoitettu Brixi, Harmi ja Keita. Binka pääsi mukaan turistiksi. Kelpiet tuomaroi Marie Colyer Australiasta ja bortsut Tracie Buckley myöskin Australiasta. Näyttelykuvien (c)Tiia Hämäläinen.

Ekana kehään Harmi, joka kyllä seisoi kauniisti, mutta liikkui vähemmän kauniisti. Tuloksena kuitenkin hienosti AVO EH. " 3 years old red dog. Strong head. Good lenght of neck. A little too long in the loin area. Tailset perhaps a little low. On the move, needs to settle."

Pitäisiköhän tuota näyttelytreeniä tehdä?!?

Harmi kuitenkin hienosti rauhoittui omaa vuoroaan odotellessa.

Brixin ja Keitan kehät menivät päällekäin. Brixi esiintyi nätisti, mutta lensi H:lla ulos, turkki oli tosi kamalassa kunnossa. Karvanlähtö aiheutti edellisenä päivänä todellisen furminoinnin ja karvanlaatu on muuttunut tosi pehmeäksi. Painoakin koiralla oli vähemmän kuin yleensä näyttelyihin mennessä.  " 7 years old chocolate bitch. Good length of neck. Good topline and tailset. Prefer stronger head. Moved quite well."

Keita esiintyi käyttöluokan ainoana koirana saaden hienosti tuloksen KÄY ERI1 SA. Paras narttu -kehästä meidät käteltiin ihan odotetusti ulos.
"6 year black & white. Parallel plains in the head. Good expression. Would like a little more stop. Good length of neck, well set into shoulders. Very good length of body. Slightly long in loin. Balanced angulations. Would like a slightly shorter hock. Moves straight & true but a little close behind, good side gait, with good reach & drive."

Harmi osallistui vielä päivän päätteeksi Yacatiksen kasvattajaluokkaan.

Erkkarin jälkeen Milla lähti ajamaan Somerolle. Sieltä mukaan tarttui pieni kelpie-tyttö, viralliselta nimeltään Yacatis Leyla-Happy. Kutsumanimeksi pieni piikkihammas sai Lysti. Ensimmäinen yö meni hienosti. Pentu heräsi muutaman kerran, mutta rauhoittui nopeasti uudelleen nukkumaan. Parin päivän tuttavuuden perusteella Lysti on osoittautunut reippaaksi pennuksi. Se menee rohkeasti tutkimaan ympäristöä ja uusia asioita. Myöskään alustaepävarmuuksia ei vaikuta tässä vaiheessa olevan, sillä se kuljeskelee mielellään esim. kaivonkansien päällä. Keita on suhtautunut uuteen tulokkaaseen hienosti. Välillä sitä selvästi ärsyttää koko tyyppi, mutta osaa tällöin pysyä etäällä. Välillä Keita yrittää kovasti leikittää pentua. PK-lajeihin olisi pikkukoiran kanssa tarkoitus suunnata, mutta katsellaan niitä harrastuksia sitten viime kädessä koiran mukaan.

Talviterässä

Eilen käytiin Brixin kanssa hakukokeessa. Meille tärkeiden asioiden treenaaminen oli jäänyt ennen koetta hävyttömän vähälle sään vaihteluiden takia, mutta päätettiin kuitenkin koekausi korkata. Koe oli Nurmijärvellä, joten matkantekoonkaan ei kulunut kohtuuttomasti aikaa. Koejärjestelyt olivat hyvät ja kun paikalla oli vielä kaksi tuomaria, niin päivä eteni vauhdikkaasti.

Brixi oli ainoa alokasluokan koira, joten tottiksessa meillä oli parina avoimen luokan koira. Brixi suoritti ensimmäisenä ja jo kentälle menossa oli vaikeutta, kun pienellä koiralla oli tosi kiire. Onnistuttiin kuitenkin tekemään ilmottautuminen ja päästiin suorittamaan. Seuraaminen oli ajoittain väljää ja kontakti tipahteli - ylimääräisiä käskyjä ei kuitenkaan tarvinnut käyttää. Ihmisryhmästä selvittiin ilman että pieni koira olisi hullaantunut riehumaan. Muistaakseni meni tyydyttäväksi. Liikkeestä istuminen oli erinomainen. Liikkeestä maahanmeno ja luoksetulo taisi mennä puutteelliseksi/tyydyttäväksi. Luoksetulo tapahtui Brixin vauhdilla ja sivulle tulemista piti vähän avittaa. Tasamaan nouto meni kohtalaisesti, vauhtia Brixillä ei noudoissa kauheasti ole ollut. Pään kääntö sivulle kapulaa luovutettaessa, mutta irroitti käskystä. Perusasento jäi vinoksi, kuten kautta koko kokeen. Hyppyesteellä kolme kieltoa ja se meni siinä. Sama tapahtui A-esteellä, joten oli jo tiedossa, että tulos jää saamatta. Eteenmeno olikin sitten loistava ja arvosanaksi tuli erinomainen. Paikallaolossa ei ollut huomautettavaa. Perusasentoon nousemisessa taisi tarvita kaksi käskyä. Kokonaispisteitä saatiin kasaan 58p.

Vauhdilla päästiin esineruutuun heti tottisosuuden jälkeen. Ruutu oli heinäpellolla. Hetki meni miettiessä mihin koiran lähettäisi. Säädetyn ajan puitteissa koira ehti käydä ruudussa p...lla, kuopia maata yltäkylläisesti sen jälkeen sekä hakea ja luovuttaa esineen - minkä kyllä pudotti jalan viereen. Pisteitä moisellä törkyesityksellä sai 27p. Tuomari totesikin, että koira tekee töitä omalla tavallaan koko ajan, mutta työtehtävistä voidaan olla eri mieltä. Yhtään lisäkäskyä ei koko toimintaan tarvittu.

Ennen henkilöetsintäosuutta oli sitten pidempi tauko, minkä aikana käytiin varmistelemassa niitä tarpeiden tekemisiä parikin kertaa.

Brixi oli vähän turhan innoissaan metsään mentäessä, mikä sitten näkyi suorituksessa. Ensimmäinen lähetys vasempaan etukulmaan. Koira eteni ensin polkua pitkin, mutta polun kääntyessä jatkoi matkaa etukulmaan - loistavaa!! Palatessa pysähtyi puoliväliin ja sieltä alkoi kuulua kimeää vingahtelua ja yksittäistä haukahtelua. Tuli mieleen, että siellä on umpipiilo ja koira on nyt vähän epävarma, joten jäin odottelemaan haukun vahvistamista. . . sitä ei sitten tullut. Koira tuli keskilinjalle, mistä uusi lähetys samaan paikkaan (ohjaaja oli aivan varma, että siellä se ukko on). Koira eteni puoleenväliin radan syvyyttä ja kääntyi etenemään rataa eteenpäin. *WTF* Ei kun kutsumaan koiraa takaisin: Kutsu - ei tule. Kutsu - ei tule. Kutsu - ei *prkle* koiraa näy missään. Siinä vaiheessa ilmoitin tuomarille, että keskeytän kokeen. Tuomari totesi, että nyt pitäisi koira saada jotenkin hallintaan. Juuri, kun olin vastannut, että se tulee kun on nostanut sieltä takakulmasta sen maalimiehen, alkoi metsästä (takakulmasta) kuulua haukku. Sovittiin, että maalimies tuo koiran pois, mutta ei se koiran vauhdissa pysynyt. Sieltä Brixi jo juoksi radan oikealla puolella ylen onnellisena siitä, että on niin taitava löytämään metsässä olevia ukkoja - molemmat viimeiset maalimiehet olivat takakulmissa. Henkilöetsinnän pisteet jäivät siis saamatta.

Ensimmäisessä ilmaisupaikassa oli ollut risukasassa ukko, joka kertoi, että koira oli käynyt antamassa tuhat suudelmaa ja aloitti haukun. . . . joka ei siis todellakaan ollut mikään haukkuilmaisu. Lähinnä muistutti jotakin onnellisen koiran kimitystä ja vingahtelua.

Kokeen jälkeen mentiin vielä metsälenkille tuulettamaan ohjaajan päätä. . . .

Paikallaanoloharjoitusta

Kevättä odotellaan. . .

Aina, kun sitä luulee, että nyt kevät on nurkan takana, taivaalta alkaa tipahdella räntää ja lunta. Muutama aurinkoinen päivä on aiheuttanut treenikärpäsen pureman - siitä sitten syvä pudotus masennukseen, kun kaikki kentät lilluvat vedessä tai ovat lumen alla.

Sen verran on aktivoiduttu, että Harmin kanssa käytiin mölli-BH-kokeessa. Eihän tuo ihan mennyt kuin Strömsössä, mutta koearvostelijan mukaan olisi sillä hyväksytty tulos saatu. Se olikin ihan ensimmäinen kerta Harmin kanssa kokeenomaisessa suorituksessa. Kentällä oli aivan mielettömän kova tuuli ja pystyssä pysymisen kanssa sai itsekin tehdä töitä - olosuhteet eivät siis olleet mitenkään ihanteelliset. Harmin kanssa on jatkettu tarpeen mukaan lastenvedoissa. Vaaralan vappurieha olikin Harmille todellinen tulikaste. Vieressä oli paloauto. Toisella puolella kenttää esiintymislava. Ihmiset tanssivat ja hyppivät, joillakin oli koiria mukana kentällä. Ja niitä ilmapalloja riitti. . . Lapsia tietenkin vedettiin ihmismassan keskellä. Hienosti Harmi selvitti oman sarkansa - kun kelpie tekee töitä, niin kelpie tekee töitä. Lasten vanhemmilta tuli kommentteja koirasta, joka todella vetää tosissaan.

Harmi ja ihana Beauceron-neito Jade työläisten juhlassa.

Valoisat illat ovat tuoneet metsälenkit takaisin kuvioihin. Niistä on nautittu koko lauman kanssa.

Binka

Brixi

Harmi