Perillä oltiin ohjeen mukaan tuntia ennen kehän alkua ja ehdittiin siinä sitten käydä Ykä ja Emma tervehtimässä valkkarikehän laidalla. Pidempään jutusteluun ei tällä kertaa aika riittänyt. Kelpie-kehä alkoi ajallaan. Tuomari oli Guy Spagnolo Australiasta.
BRIXI AVO ERI2 VA-SERT
Pleasing head. Good expression. Good ear placement. Correct angulations in front and rear. Good topline and tailset. Good condition. Moved well. (photos(c)Sarina Lauren).
Isossa näyttelyssä oli voimassa suuren maaliman näyttelysäännöt, jotka jäivät vähän epäselviksi. Luokkakehät menivät tutun kaavan mukaan, mutta sitten meni ymmärrys. Brixihän ei saa enää vastaanottaa SERTiä, koska se avoimen luokan sert tuli joskus kauan sitten ja oli jo viides. Näyttelyn sert meni avoimen luokan voittajalle, jolloin Brixi kutsuttiin vauhdissa kehään vara-sertin jakoon. Muutenkin nuo jatkokehät menivät maalaisen ymmärryksen yli. No asiathan voi tehdä monellakin tavalla ja kyllä sieltä ne voittajat esiin seulottiin. Kasvattajaryhmään mentiin kolmella koiralla ja siitä ei tällä kertaa tullut sijoitusta.
Kotimatka junalla meni joutuisasti ja koira oli aika uuvuksissa. Näyttelyhäkkiä meillä ei ollut mukana, koska Brixi niin äkkiä alkaa omaa paikkaa vahtimaan. Samasta syystä vaihdettiin lepopaikkaa muutaman kerran, kun kulmat alkoivat käydä Brixille liian tutuiksi. Hyvin neiti jaksoi päivän, eikä mitään turhiä pörinöitä tullut. Se corgikin, joka työnsi nenänsä Brixin hännän alle (juu, muutama tällainen koiranomistaja siellä oli, jotka antoivat koiriensa tunkea iholle) sai pitää päänsä. Onneksi valtaosa ihmisistä piti huolen koiriensa käytöstavoista ja koiramäärään nähden hallissa oli paikoin jopa ihan mukava liikkua. Shoppailut jäi tällä kertaa tekemättä, mutta ehtiihän sitä sitten joulukuussa uudelleen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti