Edellisenä iltana pakattiin häkit autoon, että päästään aamulla ajoissa lähtemään. Ja niinhän siinä tietenkin kävi, että lähtö viivästyi puolisen tuntia suunnitellusta. Binka ja Brixi lähtivät mukaan turisteiksi. Näyttelypaikalla oli aivan loistavat järjestäjät, jotka auttoivat häkkien kantamisessa kehän laidalle. Kolme huonosti käyttäytyvää koiraa, kaksi häkkiä ja reppu ei ollut mikään omaa mieltä ylentävä yhdistelmä. Salolaisten metsämiesten avulla saatiin kuitenkin nopeasti koirat kehän laidalle. Ehdittiin siinä vielä hieman jaloitellakin ennen kehään menoa. Aikaa olisi tosin pitänyt varata rutkasti enemmän, sillä Harmilla oli kierrokset tapissa mikä sitten näkyi kehäkäytöksessä. Tuomari oli irlantilainen Simon Rooney, mukava leppoisa mies. . . . Harminkin mielestä.
"Friendly. Nice young dog. Good nose, teeth, eye and ear. Typical head. Good length of neck. Good shoulder placement. Nice bone. Good topline. Good rear angulation. Good coat. Movement going good, coming poor. Could do with more ring trading." EH JUN2
Harmi todellakin liikkui huonosti, kauhoi eteenpäin kaikin voimin. Tuomari tuli vielä erikseen huomauttamaan, että koira voisi esiintyä paremmin. . . no, ei se kyllä voisikaan esiintyä enää paljon huonommin.
Näyttelyn jälkeen otettiin suunta kohti Someroa, missä meitä odotti viisi suloista kelpie-pentua. Harmi suhtautui pentuihin tosi kauniisti, mutta jonkin ajan kuluttua totesi, että oma autohäkki on kyllä kuitenkin se paras paikka. Binka lähti heti tutkimaan potentiaaliset hevosen kikkarapaikat ja Brixi ei meinannut pysyä nahoissaan. Kun pentukiintiö oli saatu täyteen, lähdettiin ajamaan kotia kohti. Harmikin oli jo lähes koko matkan hiljaa autossa. Harmin autokäyttäytyminen on todellakin parantunut, mutta aika ajoin pitää kuitenkin palata vanhaan käyttäytymismalliin. Valitettavasti Brixi on ottanut oppia Harmin autokäytöksestä ja välillä takakontti on tosi kovaääninen.
