Kuka vei suloisen koiranpennun?

Ja antoi tilalle teinihirviön? Harmin ensimmäinen uhmaikä on alkanut. Korvat on lakanneet toimimasta. Hampaita käytetään milloin mihinkin. Osansa teinihirviön hyökkäyksistä saavat aikuiset koirat, mutta välittääkö hirviö kurinpalautuksesta?!? Ei todellakaan! Pienet harmaat aivosolut raksuttavat ja ilmeestä näkee, että koiralla on suuria suunnitelmia. Harmi on myös meidän eniten ääntelevä kelpie - bordercolliella on ollut ihan oma ääniskaalansa. Harmin ääntely muistuttaa lähinnä kollikissan mouruamista ja tulee esiin suunnattomana huomion hakemisena. Jo opitut peruskäskyt ovat painuneet uhnolaan. Tottelevaisuus on lähinnä yritystä pitää kontaktia edes sen 2 sekuntia. Dreamoor-porukan kanssa on oltu Virve Sormusen toko-koulutuksessa. Koiran edistymisestä en osaa sanoa mitään, mutta ohjaaja on saanut tarvitsemaansa henkistä tukea.

Treenimotivaatio on muutenkin hukassa. Brixin kanssa on yritetty saada noutoihin vauhtia kiertämisen kautta. Vire on noussut hyvin, lieveilmiönä esiin on tullut ohjaajan edessä haukkuminen. Haukkuminen on sitten siirtynyt muuhunkin tekemiseen, mikä tuli ikävällä tavalla esiin viikko sitten esineruudussa: koira jäi viiden metrin päähän ohjaajasta haukkumaan. . . yritä tässä sitten harrastaa. Yhden asian jos saat korjattua niin jo toisesta mättää. Viikko sitten oltiin Lopella jälkipäivällä, Brixin jälkeen olin tosi tyytyväinen. Jäljen tekijä ymmärsi ohjeet väärin ja jätti keppimerkit pois. Piti sitten ihan oikeasti lukea koiraa, joka ilmaisi kahdeksasta kepistä kuusi :) Brixin keppi-ilmaisu on ohjaajalle vaikeaa luettavaa, koska koira ei mene maahan eikä nosta keppiä suuhun - lähinnä vain näyttää, että tässä se on! Otatko vai jatketaanko matkaa? Harmille tehtiin namijälki, mikä jäi liian lyhyeksi. Pitäisi vaan reilusti alkaa tehdä pidempiä jälkiä.

Binkan kanssa on tehty keveitä toko-treenejä. Nyt pitäisi ottaa itseään niskasta kiinni ja alkaa selata koekalenteria. Binkan kanssa on hakusessa vielä se viimeinen voittaja-luokan ykkönen.

Aapon kanssa on tehty tokoa vaihtelevalla menestyksellä. Ruudussa on näkynyt jo pienen pientä edistymistä, mutta tunnari sitä vastoin on levinnyt totaalisesti. Viimeksi Aapo yritti tuoda kaikki muut kapulat paitsi sen oman (huoh!). Jos me oikein ahkerasti treenataan, niin ehkä me päästään kokeisiin siinä vaiheessa, kun Aapo täyttää kymmenen.

Keitan kanssa käytiin pari viikkoa sitten jäljellä teemana janat. Niissä on vielä aika lailla hiomista, mutta itse jäljestys sujuu oikein mukavasti. Tottista/tokoa on väännetty. Jäävien kanssa oli tauon jälkeen vaikeuksia, kun siirryttiin tokon jääviin (seisominen ja maahanmeno). Keita oli sitä mieltä, että idiootti ohjaaja on nyt unohtanut järjestyksen, kun ensinhän tulee istuminen ja sitten maahameno ja luoksetulo. Tuli ehkä hinkattua tätä aika paljon ennen koetta. 

FCI WORLD DOG SHOW HELSINKI 10.8.2014

Tänään oli sitten kelpien vuoro osallistua maailman voittaja näyttelyyn. Ilmoittautumisten hinnat olivat niin suolaiset, että meiltä näihin geimeihin osallistui vain Brixi. Matka päätettiin tehdä junalla, koska viestit parin viimeisen päivän ruuhkista eivät juuri houkutelleet. Parkkimaksukin oli suuren maaliman tyyliin sen verran hintava, että motivaatio päivän eko-teolle oli valmiina. Brixi pärjäsi junassa hienosti, vaikka taisi olla vasta sen 5-vuotisen elämän kolmas kerta VR:n kyydissä. Miinuspuolena siinä oli, että aurinkoinen Helsinki oli houkutellut junaan kasan fillaristeja ja lastenvaunuja ja matka menikin sitten niitä väistellessä.

Perillä oltiin ohjeen mukaan tuntia ennen kehän alkua ja ehdittiin siinä sitten käydä Ykä ja Emma tervehtimässä valkkarikehän laidalla. Pidempään jutusteluun ei tällä kertaa aika riittänyt. Kelpie-kehä alkoi ajallaan. Tuomari oli Guy Spagnolo Australiasta.

BRIXI AVO ERI2 VA-SERT
Pleasing head. Good expression. Good ear placement. Correct angulations in front and rear. Good topline and tailset. Good condition. Moved well. (photos(c)Sarina Lauren).

Isossa näyttelyssä oli voimassa suuren maaliman näyttelysäännöt, jotka jäivät vähän epäselviksi. Luokkakehät menivät tutun kaavan mukaan, mutta sitten meni ymmärrys. Brixihän ei saa enää vastaanottaa SERTiä, koska se avoimen luokan sert tuli joskus kauan sitten ja oli jo viides. Näyttelyn sert meni avoimen luokan voittajalle, jolloin Brixi kutsuttiin vauhdissa kehään vara-sertin jakoon. Muutenkin nuo jatkokehät menivät maalaisen ymmärryksen yli. No asiathan voi tehdä monellakin tavalla ja kyllä sieltä ne voittajat esiin seulottiin. Kasvattajaryhmään mentiin kolmella koiralla ja siitä ei tällä kertaa tullut sijoitusta.

Kotimatka junalla meni joutuisasti ja koira oli aika uuvuksissa. Näyttelyhäkkiä meillä ei ollut mukana, koska Brixi niin äkkiä alkaa omaa paikkaa vahtimaan. Samasta syystä vaihdettiin lepopaikkaa muutaman kerran, kun kulmat alkoivat käydä Brixille liian tutuiksi. Hyvin neiti jaksoi päivän, eikä mitään turhiä pörinöitä tullut. Se corgikin, joka työnsi nenänsä Brixin hännän alle (juu, muutama tällainen koiranomistaja siellä oli, jotka antoivat koiriensa tunkea iholle) sai pitää päänsä. Onneksi valtaosa ihmisistä piti huolen koiriensa käytöstavoista ja koiramäärään nähden hallissa oli paikoin jopa ihan mukava liikkua. Shoppailut jäi tällä kertaa tekemättä, mutta ehtiihän sitä sitten joulukuussa uudelleen.