Vuosi pähkinänkuoressa

Vuoden viimeisenä päivänä on taas aika luoda katsaus menneeseen.

BINKA

Tammikuussa käytiin Porvoossa toko-kokeessa pari kertaa peräkkäisinä päivinä, tuloksena VOI3 198p ja VOI0 153p. Keväällä iltaisin treenailtiin tokoa sään salliessa. Tokon SM-joukkuekisoihin Pieksämäellä osallistuttiin heinäkuussa. Tuloksilla ei juhlittu VOI0 148,5p. Marraskuussa osallistuttiin tokon yhdistysmestikseen tuloksena VOI2 229,5p melko tiukilta tuomareilta, joten tulokseen oltiin erittäin tyytyväisiä.

Lumien sulaessa aloitettiin taas maastolajit. Toukokuussa käytiin mölli-hakukokeessa. Ohjaaja sai lisää näkemystä maastossa toimimiseen. Tottis osoittautui taas kompastuskiveksi, kun pikku-musta on päättänyt olla 60-luvun rakkauslapsi ajatuksella "make love not war" tai kotimaisittain "jäähyväiset aseille". Kesäkuussa rotuyhdistyksen PK-mestiksissä kokeiltiin onneamme, mutta maasto meni niin huonosti, ettei jatkettu koetta loppuun. Elokuussa käytiin vielä kerran hakukokeessa, jolloin tehtiin täyden kympin tottis. Paikallaanolo erinomainen, mutta siihen se sitten jäikin. Maastopisteisiin oltiin ihan tyytyväisiä 172p. Koulutustunnus Binkalta jäi nyt sitten saamatta, sillä hakua jatketaan edelleen, mutta ilman tulevaisuuden koetavoitteita.

Toukokuussa Binka kävi Jämsässä rodun erikoisnäyttelyssä tuloksena VAL EH. Tämä jäikin Binkan osalta vuoden ainoaksi näytelmäksi. Marraskuussa Binka ylitti kahdeksan vuoden maagisen rajan ja siirtyy sen myötä veteraaniluokkaan.

Sairaskertomusosioon Binkan osalta voidaan liittää maininta anturan haavasta lokakuussa, joka teki parin viikon treenitauon.

AAPO

Aapo aloitti vuoden tekemällä kahtena peräkkäisenä päivänä toko-kokeessa avoimen luokan 1-tuloksen ja heti tammikuussa oli ansaittu koulutustunnus TK2. VOI-luokan liikkeitä on treenailtu vuoden mittaan valmiiksi tulevaisuuden varalle.

Agilityssä Aapo teki tammikuussa 0-radan ja sen jälkeen keräili paljon HYLlytilaa. Syyskuussa Helsingin kisoista oli tuomisina pari 0-rataa. Kisastartteja ei kuitenkaan tänä vuonna ole kovin monta tehty, joten tuloksiin ollaan tyytyväisiä.

Maaliskuussa Aapon kannuskynsi sojotti 45-asteen kulmassa, mikä vaati eläinlääkärissä käyntiä ja aiheutti doping-karenssin ja kisojen peruuttamisen. Kynsiongelmien takia Aapo joutui myös heinäkuussa treenitauolle. Tällä kertaa selvittiin kuitenkin ilman eläinlääkärin vastaanottoa.

Toukokuussa Aapo vietti lomaa Sanna J:n, Nopan ja Taran luona opetellen kelpielle niin tärkeitä puutarhurin taitoja. Kotiin palatessa hengitys tuoksui kirvelille ja muille maustekasveille.

Näyttelyssä käyntejä kertyi kaksi vuoden aikana. Toukokuussa erikoisnäyttelyssä tulos VAL EH4. Joulukuussa Pohjoismaiden voittaja-näyttelyssä VAL EH.

BRIXI

Brixi oli tammikuussa parissa tokokokeessa, mistä tuloksina AVO3 113p ja AVO3 117p. Tokon treenaaminen jäi vähemmälle sekä ohjaajan että koiran matalan treenimotivaation takia. Brixin hormoonit ja valeraskaus vaikeutti kaikkea toimintaa kentällä, joten ohjaajan vire tokoon oli matala. Syksyllä keskityttiin enemmän siihen, että treenit olisivat kivat molemmille kuin tekniseen suorittamiseen. Marraskuussa osallistuttiin yhdistysmestikseen, mistä ei sitten tullut tulosta AVO0 82p, mutta koiran avoin ja ihaileva suhtautuminen miehiin tuli selväksi. Käytiin vielä Riihimäellä möllitokoissa, missä hauskuus oli koiralla huipussaan.

Kesäkausi keskityttiin maastossa treenaamiseen, sekä jälki että haku olivat mukana listassa. Edistystä tapahtui molemmissa lajeissa.

Agilityä on harrastettu lähinnä mielen virkistykseksi. Helmikuussa pari kisastarttia, joista ei jäänyt jälkipolville kerrottavaa.

Näyttelyissä käytiin toukokuussa rodun erikoisnäyttelyssä, mistä tuloksena AVO ERI2 ja joulukuussa Pohjoismaiden voittaja-näyttelyssä, mistä tuloksena AVO ERI1 SA PN2 CACIB.

Joulukuussa sitten tehtiin toimenpide hormooneista eroon pääsemiseksi. Pikku koira on toipunut hyvin ja ompeleet saatin pois juuri ennen vuoden päättymistä.

KEITA

Keita kävi tammikuussa toko-kokeessa, mistä tuloksena ALO2 151,5p. Ykköstulos jäi epäonnistuneen paikallaan olon päähän. Sitä sitten yritettiin työstää ja maaliskuussa uudella yrityksellä 147p ALO2. Paikallaolo harjoituksia tehtiin ja treeneissä saatiin hienoja onnistumisia, jotka kokeissa muuttuivat epäonnistumisiksi. Marraskuussa käytiin Riihimäellä möllitoko-kokeissa sekä yhdistysmestiksissä avoimessa luokassa, mistä 3-tulos. Paikallaolo-ongelmaa ratkotaan edelleen.

Vuoden alussa Keitan terveystulokset vahvistettiin kennelliitosta ja tyttö on parasta A-ryhmää.

Kesällä on treenattu maastolajeja hakua ja jälkeä, minkä lisäksi Keita on käynyt paimentamassa. Lupaava pieni paimenkoiran alku meillä asuukin. Valitettavasti vain paimennuksen treenaaminen jää pääkaupunkiseudulla harvakseltaan tehtäväksi.

Heinäkuussa Keita kävi agilityn möllikisoissa, mistä voitto kotiin. Syyskuussa tehtiin pari virallista kisastarttia, joista saatiin vain kisakokemusta.

Näyttelyissä Keita on käynyt koko joukosta eniten vuoden aikana. Tammikuussa Lahdessa NUO ERI2. Palveluskoiratapahtumassa toukokuussa AVO ERI2 SA VA-SERT. Erikoisnäyttelyssä toukokuussa AVO EH. Syyskuussa Helsingissä AVO ERI2.

Sairaskertomusosioon tulee maininta hankalasta anturahaavasta lokakuussa. Keita astui ilmeisesti lasiin, minkä seurauksena polkuantura jouduttiin ompelemaan.

Sitten on koko joukolla harrastettu leirielämää. Heinäkuussa SBCAK:n yleisleirillä ja elokuussa Dreamoor-leirillä, missä kelpiet olivat mukana varmistamassa, ettei touhu mene liian mustavalkoiseksi ;D

Sairastuvalla

Brixin sterilointisuunnitelmat siirtyivät joulun alle viime viikonlopun näytelmien takia. Ajankohta osui kuitenkin nappiin, koska Merjalla on nyt parin viikon loma, joten koiran valvominen kaulureineen kaikkineen ei aiheuta ongelmia.

Eilen aamulla Brixi kohtasi ensimmäisen suuren järkytyksen: Ei aamuruokaa!!! Pieni koira ei voinut ymmärtää mokomaa laiminlyöntiä. Se vähän lohdutti, että pääsi ainoana koirana reissuun. Omasta mielestään pieni koira olisi voinut päivän käyttää paremminkin. Leikkaukseen valmisteltaessa pieni koira päätti, ettei yhtään nukuta: Ihan sama mitä tavaraa sinne suoniin työnnetään, pieni koira on päättänyt valvoa!!! Eläinlääkäriltä ei onneksi keinot loppuneet kesken ja tilanne päättyi 1-0 eläinlääkärin hyväksi. Leikkaus sujui hyvin. Eläinlääkäriltä tuli palautetta, että koira on hyvässä kunnossa: Missään ei ole mitään ylimääräistä: Kysyi jopa, että onko tämä urheilukoira? Kaiken lääkitsemisen jälkeen pienen koiran jalkojen kantavuus oli melko heikkoa, joten kantamalla autoon ja autosta kotiin. Automatkalla vähän olo oli kurja ja piti hieman itkeä. Pieni koira koki itsensä niin kaltoin kohdelluksi, ettei mammaa voinut päästää silmistä koko loppupäivänä. Siinä sitä sitten istuttiin koiran vieressä lattialla, että tuo malttoi levätä pöhnän pois päästään. Illalla jo ruokakin maistui ja käytiin vähän kävelemässä.

Tänään vointi on jo ollut virkeämpi. Takin käyttö ulkona on nyt arkipäivää siihen asti, että saadaan uudet karvat mahan alle. Takin käyttämisestä Brixi ei pidä lainkaan, pienen koiran mielestä mokomat vaatekappaleet estävät koiran normaalin liikkumisen. Onpa ainakin yksi keino yrittää pitää kelpie rauhallisena ;) Jatkossa meidän ei enää tarvitse elää juoksujen aikataulujen mukaan: koeilmot voi tehdä silloin kun siltä tuntuu. Helpottaa tuo Aaponkin elämää, kun on taas yksi juokseva narttu vähemmän kotona.

Näyttelykuulumisia

Eilen oltiin Brixin ja Aapon kanssa messukeskuksessa Pohjoismaiden voittaja-näyttelyssä. Aikaisemmista vuosista viisastuneena - ja koska molemmilla oli vain yksi koira mukana - päätettiin tehdä viikon ekoteko ja mennä näyttelyyn julkisilla liikennevälineillä (okei, ajettiin juna-asemalle omalla autolla). Junassa tuli taas todettua, että omaa autoa käyttäessä unohtuu tuo koirien opettaminen matkustamaan julkisilla. Edellisestä reissusta julkisilla taitaa olla pari vuotta ja hyvin sosiaalistetuille koirille ihmisten liikkuminen junassa joka aseman kohdalla on koittelemus: Ne olisi kaikki pitänyt ehtiä tervehtiä kunnolla! Junamatka kesti n. 20 minuuttia ja koirat olivat jo syöneet näytelmiin varatuista nameista ison osan.

Kelpieitä oli näyttelyyn ilmoitettu 32, joista yksi ei ilmaantunut paikalle. Tuomarina oli australalainen Noreen Harris.

AAPO: VAL EH
"Good out..(?), carring little too much weight, well shaped head, alert expression, strong bone, feet are little flat, chest is well ribbed, topline could be fermer, a little weak in hind quarters, moves very well with good side-gate, but close behind".

Lyhyesti suomennettuna: meillä asuu yksi vähän ylipainoinen, huonosti kulmautunut, lättäjalka-kelpie. Milla alkoikin näyttelyn jälkeen suunnittelemaan tukipohjallisten hankintaa koiralle ;)

BRIXI: AVO ERI1 SA PN2 CACIB
"Good type, correct propotions, feminine head, very good expression, well built front & rear, carries topline well, graund covering movement, close behind".

Brixi jaksoi esiintyä hienosti, vaikka odotteluaika olikin vähän raskasta. Odoteltiin kehään pääsyä käytävän puolella. Ohikulkevat ihmiset piristivät Brixin ja Aapon odottelua - moni jäikin juttelemaan ja kyselemään kelpieistä. Ne ohikulkevat koirat eivät taas olleet niin ihania, varsinkin kun yllättävän moni näyttelyssä kävijä laskee koiransa suvereenisti toisen koiran luokse.

Kiitos Veeralle valokuvista :)

Näytelmien jälkeen käytiin vielä vaateostoksilla: Merja sai uuden liivillisen talvitakin (vasta toista vuotta sitä halunnut) ja Milla sai uuden treeniliivin - niitähän ei tosinaisella voi koskaan olla liikaa :D

Paluumatka junalla sujui vähän kivuttomammin, koska molemmat koirat olivat melko väsyneitä päivän jälkeen. Loppuilta menikin sitten pääasiassa nukkuessa.

Tänään Milla jäi koirien kanssa toipumaan edellisen päivän rasituksista Merjan suunnatessa takasin messukeskukseen. Ajoitus oli suunniteltu niin, että ensin vähän shoppailua (tietenkin) ja sitten kelpie-kehän laidalle seuraamaan tapahtumia. Eilen ei paljon ehtinyt oman suorituksen lisäksi katsoa mitä kehässä tapahtui. Binkan Riia-sisko tänään VET ERI2. Onnea!

Näytelyjärjestelyissä huomattiin viikonloppuna iso puute sisäänmenossa: Koirat oli ohjattu eri ovista kuin yleisö (oli siis kertakaikkisen kiellettyä kulkea samasta tai edes vierekkäisistä sisäänkäynneistä). Tulikohan kukaan järjestäjistä edes ajatelleeksi, että samasta perheestä saattoi olla tulossa yksi aikuinen koiran ja lapsien kanssa - siitä vain lapset kiertämään keskenään rakennuksen toiselle puolelle ilman sitä vanhempaa. Sisälläkään ei ollut järin väljää alkaa etsiä sitä kadonnutta perheen päätä >:o

Möllitokoa Riihimäellä 30.11.13

Eilen ajettiin Riihimäelle mölli-tokoilemaan Brixin ja Keitan kanssa. Näitä tapahtumia voisi olla enemmänkin, suuret kiitokset järjestäjille vaivannäöstä. Molemmat tytöt mölleilivät avoimessa luokassa. Brixi loi omalla suorituksellaan uuden merkityksen käsitteelle "show-kelpie" ;) Yleisöllä oli hauskaa. Tämä tietenkin lisäsi pienen koiran motivaatiota yleisön hauskuuttamiseen. Ohjaajalle tilanne ei kuitenkaan ollut ihan optimaalinen, mutta tavoitteeseen päästiin niiltä osin, että koetilanne oli koiralle kiva :p Kiitokset Sannalle taas kerran kuvaamisesta.

Brixin mielestä paikallaan makaaminen on TOSI TYLSÄÄ!

Seuraamisessa piti antaa yksi lisäkäsky - hallissa oli tosi hyviä hajuja.

"Mennään jo tekemään lisää!!"

Estehyppy - ei olla juurikaan avoimen luokan estehyppyä harjoiteltu, joten yhden lisäkäskyn vaati istumiseen.

Kokonaisvaikutelmaksi tuomari antoi 9: Koira oli iloinen :D

Keitan tassun haava on parantunut hyvin, mutta iho on edelleen haavan kohdalta ohut ja ärtyy helposti, mikä heikensi suoritusta loppua kohti. Tassu oli hyvin suojattu sidoksella ja kipsivanulla, mutta paraneminen ennalleen tuntuu kestävän.

Onnistunut reissu niiltä osin, että päästiin puuttumaan paikallaolo-ongelmaan koetilanteessa.

Virettä ja virtaa riitti parin viikon lepäilyn jälkeen.

Binka ja Aapo olivat mukana kannustusjoukoissa. Kokeen jälkeen treenattiin vielä ulkona kannustusjoukon kanssa. Kotiin päästyä oltiin kaikki valmiita päikkäreille.