Viimeiset pari viikkoa meillä ei ole paljon harrasteltu. Brixin kyljen reikä vaati oman aikansa parantuakseen ja agi-kisat jäivät väliin. Nyt haava on parantunut, eikä siihen tarvittu antibiootteja eikä eläinlääkäreitä. Eläköön pihkavoide! Onhan tuo vielä vähän surkean näköinen, kun vasemmassa kyljessä on ajeltu läiskä, mutta ei se tekemistä haittaa. Milla on potenut polvivammaa ja ollut liikuntarajoitteinen, viimenen viikko on Merjallakin mennyt sairastaessa. Vähän on yritetty tehdä tokoa, mutta tekemistä vaikeuttaa, jos toinen ei paljon kävele ja toisella ei tule ääntä ;). Tekemättömyys alkaa jo näkyä nelijalkaisissa ylettöminä energia-piikkeinä.
Hakutreeneissä on käyty tunnollisesti. Kyljen ollessa vielä siteiden peitossa Brixille otettiin ilmaisutreeniä. Tänään saatiin sitten jo ihan ukkojen etsintää. Vauhtia etsinnässä oli reippaasti ja ukotkin löytyivät nopeasti. Binkallakin oli kierrokset korkealla ja pikkumusta hyppäsi selkään jo auton vierellä sillä seurauksella, että ohjaajan nokka pamahti oven yläreunaan. Ärinän ja murinan kanssa painuttiin sitten metsään, missä piti vielä "turhauma"-äännelläkin liikkeelle lähtiessä. Binka on muutenkin lisännyt oma-aloitteisesti äänen käyttöään: perjantain toko-treeneissä harjoiteltiin metallinoutoa. Pikkumusta juoksee kapulalle muristen ja äristen, alkaa sitten pyöritellä kapulaa etutassujen välissä, poimii sen suuhunsa ja parin askeleen jälkeen sylkäisee kapulan maahan, vähän lisää tassuilla pyörittämistä, kapula takaisin suuhun, juoksu ohjaajan eteen, mihin kapula sylkäistään taas maahan . . . vasta viidennellä kerralla päästiin sellaiseen suoritukseen, mistä pystyi palkkaamaan koiran >:/
Keita on keksinyt, että maailmassa on mörköjä. Ne voivat vaikka hyökätä päälle kesken hakutreenien, jos niille ei hauku. Maalimiehet ovat tosi kivoja, mutta ne möröt . . . Todettiin, että nyt vähään aikaan ei hakutreeneissä oteta valmiita ukkoja, vaan helpotetaan treeniä.
Aapolle tänään kolme ukkoa - tasaisen varmaa työskentelyä ja kaikki ukot nousi hetkessä. Ilmaisuissa ei taaskaan ollut moittimista.
Eilen otettiin suunnaksi Kirkkonummen epäviralliset agilitykisat Aapon ja Brixin kanssa. Brixin kanssa startattiin kaksi kertaa mölleissä tarkoituksena hakea hyvää fiilistä ja tekemisen meininkiä. Siinä onnituttiin. Brixi painatteli mennä täysiä, häntä viuhtoen radalla. Hylkyyn päättyi molemmat radat, koska pituusesteellä esiintyy vielä pientä epävarmuutta, mutta koiralla oli pitkästä aikaa agissa kivaa :) Aapon kanssa otettiin kaksi starttia kilpailevissa teemana "lähdöstä ei karata, vaikka mikä olisi...". Ensimmäinen yritys meni ihan reisille: rima alas, A:n takaaleikkauksessa koira hyppäsi esteen sivusta alas (?) ja muutenkin meno oli tosi päätöntä. Melkein heti perään startattiin toisen kerran. Toka yrittämällä tehtiin tosi hieno ja nopea nolla-rata. Taso oli kuitenkin kova ja päädyttiin sijalle 6. Molempien koirien kohdalla tavoitteet täyttyi, joten voidaan olla tyytyväisiä.
Kelpiet ja bortsu
Meidän jengi
sunnuntai 28. lokakuuta 2012
maanantai 15. lokakuuta 2012
Toko-koe Porvoo 13.10.
Kiirettä on pitänyt niin, että päivitykset laahaa.. Perjantaina kuitenkin aloitettiin hallikausi Hyvinkäällä. Koko laumalle tokotreeniä ja Aapolle pikkusen aksaa. Keita pääsi kokeilemaan keppejä - meni kuin vanha tekijä :o. Binkalle kaivettiin esiin tunnarikapulat ja treenaamattomuus tuli taas esille: suoritettiin viikon lottoarvonta muutaman kerran ennenkuin pikku-musta uskoi, että nämä ei ole arpajaiset. Brixin kanssa otettiin vain pätkä seuraamista ja sitten hengailtiin.
Lauantai-aamuna Merja jäi kelpo-tyttöjen kanssa viettämään kotipäivää, kun Milla otti Aapon ja Keitan kanssa suunnaksi Porvoon, missä ohjelmassa oli toko-koe. Kisapaikka oli oikein kiva tekonurmipohjainen lämmin halli. Avoimella luokalla aloitettiin ja arpaonni suosi numerolla yksi. Tuomarina Pirkko Bellaoui.
Aapo
1. Paikalla makaaminen 8½: Aapo oli vähän väliä taputellut etutassuillaan mattoa ja häntä heilui vimmatusti.
2. Seuraaminen 7: Ei kontaktia, paikka hyvin harvoin oikein ja röhkipä tuo vielä mennessään. Häntä kuitenkaan ei lakannut hetkeksikään heilumasta :)
3. Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 0: Kävi pikaisesti maassa ja ponnahti istumaan.
4. Luoksetulo 6: Valui ensin jätettäessä perään eikä pysähtynyt lähelläkään merkkiä - lopulta kuitenkin.
5. Seisominen seuraamisen yhteydessä 5: Hiippaili vähän perään; muuta moittimista ei ollut.
6. Noutaminen 5: Aapon lemppariliike :) Eka yrityksellä kapula hallin kattoon. Uusintaheitossa Aapo singahti yhtäaikaan kapulan kanssa metrin verran eteenpäin. Vauhdilla kapulalle, muristen ja kapulaa purren takaisin. Luovutusasento pahasti vino, mutta Aapon naama loisti "Näitkö? Vähänkö mä olin muuten hyvä!". Haukahtipa tuo mokoma vielä perusasentoon siirtyessään.
7. Kauko-ohjaus 8½: Ekassa vaihdossa liikkui n 10cm eteenpäin. Muuten oli kyllä niin hienot kaket että!
8. Estehyppy 9: Pistevähennykset siitä, kun hyppäsi pitkälle... Muuten ei tuomarikaan löytänyt mitään huomauttamista.
9. Kokonaisvaikutus 8: Koira on kuulemma vielä monelta osin pahasti kesken.. Joopa joo, se on vaan Aapo :) Vaikka ei pisteillä ja suorituksella päästykään kehumaan, niin ainakin koiralla oli kivaa ja sehän se on pääasia.
Yhteensä 129p AVO3
Keita oli sitten vuorossa iltapäivällä vaatimattoman kolmen tunnin odottelun jälkeen.
1. Luoksepäästävyys 10: Meni vähän vastaan, mutta kun oli niin kauniisti niin... ;)
2. Paikalla makaaminen 8½: Vähän levoton, mutta pysyi hienosti vaikka vierestä koira lähtikin.
3. Seuraaminen taluttimessa 8: Omasta mielestä tosi hyvää; tosin juoksuosuudella pikkusen levisi.
4. Seuraaminen taluttimetta 8½: Kuulemma liian vietikästä ja edistää. Ohjaajan mielestä ihan täydellistä ja miten se voi edes edistää, jos poski on koko ajan kiinni ohjaajan reidessä..? No tyydymme tuomioon.
5. Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 0: Seisoi tosi upeasti :( Harmi, kun tämä on ollut Keitan vahvin liike.
6. Luoksetulo 7½: Törmäsi vähän ja vino perusasento. Koiran eduksi pitää ehdottomasti sanoa, että on se joskus törmännyt huomattavasti kovempaakin ;)
7. Seisominen seuraamisen yhteydessä 9: On kuulemma pysyvyysongelma eli oli liikuttanut vähän jalkojaan.
8. Estehyppy 9½: Ei tietoa, mistä puolikas pois.
9. Kokonaisvaikutus 8½: Koira käy kuulemma aivan liian kovilla kierroksilla.. Ja ohjaajan mielestä koiran vire oli täydellinen, mutta makuasioista ei sovi kiistellä. Ei me sitä viettiä aleta tämän takia kokeissa laskemaan :)
Yhteensä 153½p ALO2
Keitan viimeinen ykkönen antaa näköjään odottaa itseään, mutta jos sen tämän vuoden puolella saisi haalittua.
Brixille oli varattu koepaikka samaan kokeeseen. Koe jäi kuitenkin välistä. Pari päivää ennen koetta koiralauma lähti päiväulkoilulle läheisen koirapuiston nurmelle (koirapuisto plääh, mutta siinä vieressä on tosi kiva nurmikenttä juosta). Kello oli vielä niin vähän, että uskaltauduttiin paikalle ennen päivä-ulkoilijoiden ruuhkaa. Puistoon oli kuitenkin ehtinyt yksi täti-ihminen koiransa kanssa. Tämä harjoitti sitten koiraansa koirapuistossa pallon avulla: Pallon heitto koiran suuhun, siitä kipittämään koiran luokse, pallon kaivaminen koiran suusta, kipitys takaisin lähtöpisteeseen ja taas sama alusta :o. Epäselväksi jäi mikä kyseisen toiminnan tarkoitus oli?!? Mahdollisesti täti harjoitti omaa heittotekniikkaansa, koska koira ei ainakaan saanut mitään liikuntaa. Saattoihan täti harjoitella ensi vuoden pesäpallon MM-kisoja silmälläpitäen! Sisälukutaito tädillä oli ainakin puutteellinen, kun ei ymmärtänyt niitä kissan kokoisella kirjoituksella laadittuja ohjeita, jotka tunnetaan myös koirapuiston sääntöinä. Kyseinen toiminta nostatti kuitenkin tunteet pintaan meidän laumassa: Aapohan tunnetusti sekoaa heti lelujen heittämisestä ja alkoi nostaa kierroksia, siinä se sitten veti salamannopeasti muun lauman "kisatunnelmaan" sillä seurauksella että meno oli kuin brittien jalkapallomatsissa. Lopputuloksena Brixiltä puuttui pala kyljestä >:(. Haavaa on nyt hoidettu ja paranemisen merkkejäkin on näkyvissä, mutta tokokokeeseen ei reikäisen koiran kanssa ollut mitään asiaa. No, lopettiko täti heittokäden treenauksen kisatunnelman kohotessa huippuunsa? EI TIETENKÄÄN! Kai tuo kuvitteli, että siellä yleisö hurraa hänen tarkoille heitoilleen?!?
Sunnuntaina oltiin koko lauman kanssa hakutreeneissä. Keitalle oli tarkoitus ottaa neljä valmista ukkoa, mutta kun pikku-neiti alkoi sikailemaan jäivät ukot yhteen ja koira kesken pois radalta ja autoon. Joskohan seuraavissa treeneissä sitten sopisi etsiä. Aapolle etukulmaan ja molempiin takakulmiin valmiit. Virtaa oli kuin pienessä kylässä, vaan löytyiväthän ne ukot lopulta. Brixille otettiin ilmaisutreeniä lyhyeltä matkalta ihan sen takia, etteivät haavasidokset jää metsään. Hyvin haukku irtosi, vaikka välillä olisi pitänyt kyhnyttää kyljen haavaa. Kiitos valistuneiden maalimiesten moinen toiminta lopetettiin heti alkuunsa. Binkalle oli tarkoitus tehdä alkuun tyhjä pisto, mutta ´neiti-nuuskin-vain-kukkasia´onkin avannut nenänsä hyvin ja otti hajun maalimiehestä - ilmaisuhan siitä sitten tuli. Binkan pistot ovat muutenkin pidentyneet laatikkotreenien aloittamisen jälkeen. . . ohjaaja ei vain aina tahdo muistaa. Ilmaisut prinsessalla ovat huippuluokkaa ja nyt onkin keskitytty hallintaan maalimiehellä (edistystä on näkyvissä).
Brixille oli suunnitelmissa agi-kisat ensi viikonloppuna, mutta haavan paranemisesta riippuu joudutaanko nekin jättämään väliin. . . . mörökölli vieköön kaikki idiotismiä harjoittavat koiran aktivoijat >:(
Lauantai-aamuna Merja jäi kelpo-tyttöjen kanssa viettämään kotipäivää, kun Milla otti Aapon ja Keitan kanssa suunnaksi Porvoon, missä ohjelmassa oli toko-koe. Kisapaikka oli oikein kiva tekonurmipohjainen lämmin halli. Avoimella luokalla aloitettiin ja arpaonni suosi numerolla yksi. Tuomarina Pirkko Bellaoui.
Aapo
1. Paikalla makaaminen 8½: Aapo oli vähän väliä taputellut etutassuillaan mattoa ja häntä heilui vimmatusti.
2. Seuraaminen 7: Ei kontaktia, paikka hyvin harvoin oikein ja röhkipä tuo vielä mennessään. Häntä kuitenkaan ei lakannut hetkeksikään heilumasta :)
3. Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 0: Kävi pikaisesti maassa ja ponnahti istumaan.
4. Luoksetulo 6: Valui ensin jätettäessä perään eikä pysähtynyt lähelläkään merkkiä - lopulta kuitenkin.
5. Seisominen seuraamisen yhteydessä 5: Hiippaili vähän perään; muuta moittimista ei ollut.
6. Noutaminen 5: Aapon lemppariliike :) Eka yrityksellä kapula hallin kattoon. Uusintaheitossa Aapo singahti yhtäaikaan kapulan kanssa metrin verran eteenpäin. Vauhdilla kapulalle, muristen ja kapulaa purren takaisin. Luovutusasento pahasti vino, mutta Aapon naama loisti "Näitkö? Vähänkö mä olin muuten hyvä!". Haukahtipa tuo mokoma vielä perusasentoon siirtyessään.
7. Kauko-ohjaus 8½: Ekassa vaihdossa liikkui n 10cm eteenpäin. Muuten oli kyllä niin hienot kaket että!
8. Estehyppy 9: Pistevähennykset siitä, kun hyppäsi pitkälle... Muuten ei tuomarikaan löytänyt mitään huomauttamista.
9. Kokonaisvaikutus 8: Koira on kuulemma vielä monelta osin pahasti kesken.. Joopa joo, se on vaan Aapo :) Vaikka ei pisteillä ja suorituksella päästykään kehumaan, niin ainakin koiralla oli kivaa ja sehän se on pääasia.
Yhteensä 129p AVO3
Keita oli sitten vuorossa iltapäivällä vaatimattoman kolmen tunnin odottelun jälkeen.
1. Luoksepäästävyys 10: Meni vähän vastaan, mutta kun oli niin kauniisti niin... ;)
2. Paikalla makaaminen 8½: Vähän levoton, mutta pysyi hienosti vaikka vierestä koira lähtikin.
3. Seuraaminen taluttimessa 8: Omasta mielestä tosi hyvää; tosin juoksuosuudella pikkusen levisi.
4. Seuraaminen taluttimetta 8½: Kuulemma liian vietikästä ja edistää. Ohjaajan mielestä ihan täydellistä ja miten se voi edes edistää, jos poski on koko ajan kiinni ohjaajan reidessä..? No tyydymme tuomioon.
5. Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 0: Seisoi tosi upeasti :( Harmi, kun tämä on ollut Keitan vahvin liike.
6. Luoksetulo 7½: Törmäsi vähän ja vino perusasento. Koiran eduksi pitää ehdottomasti sanoa, että on se joskus törmännyt huomattavasti kovempaakin ;)
7. Seisominen seuraamisen yhteydessä 9: On kuulemma pysyvyysongelma eli oli liikuttanut vähän jalkojaan.
8. Estehyppy 9½: Ei tietoa, mistä puolikas pois.
9. Kokonaisvaikutus 8½: Koira käy kuulemma aivan liian kovilla kierroksilla.. Ja ohjaajan mielestä koiran vire oli täydellinen, mutta makuasioista ei sovi kiistellä. Ei me sitä viettiä aleta tämän takia kokeissa laskemaan :)
Yhteensä 153½p ALO2
Keitan viimeinen ykkönen antaa näköjään odottaa itseään, mutta jos sen tämän vuoden puolella saisi haalittua.
Brixille oli varattu koepaikka samaan kokeeseen. Koe jäi kuitenkin välistä. Pari päivää ennen koetta koiralauma lähti päiväulkoilulle läheisen koirapuiston nurmelle (koirapuisto plääh, mutta siinä vieressä on tosi kiva nurmikenttä juosta). Kello oli vielä niin vähän, että uskaltauduttiin paikalle ennen päivä-ulkoilijoiden ruuhkaa. Puistoon oli kuitenkin ehtinyt yksi täti-ihminen koiransa kanssa. Tämä harjoitti sitten koiraansa koirapuistossa pallon avulla: Pallon heitto koiran suuhun, siitä kipittämään koiran luokse, pallon kaivaminen koiran suusta, kipitys takaisin lähtöpisteeseen ja taas sama alusta :o. Epäselväksi jäi mikä kyseisen toiminnan tarkoitus oli?!? Mahdollisesti täti harjoitti omaa heittotekniikkaansa, koska koira ei ainakaan saanut mitään liikuntaa. Saattoihan täti harjoitella ensi vuoden pesäpallon MM-kisoja silmälläpitäen! Sisälukutaito tädillä oli ainakin puutteellinen, kun ei ymmärtänyt niitä kissan kokoisella kirjoituksella laadittuja ohjeita, jotka tunnetaan myös koirapuiston sääntöinä. Kyseinen toiminta nostatti kuitenkin tunteet pintaan meidän laumassa: Aapohan tunnetusti sekoaa heti lelujen heittämisestä ja alkoi nostaa kierroksia, siinä se sitten veti salamannopeasti muun lauman "kisatunnelmaan" sillä seurauksella että meno oli kuin brittien jalkapallomatsissa. Lopputuloksena Brixiltä puuttui pala kyljestä >:(. Haavaa on nyt hoidettu ja paranemisen merkkejäkin on näkyvissä, mutta tokokokeeseen ei reikäisen koiran kanssa ollut mitään asiaa. No, lopettiko täti heittokäden treenauksen kisatunnelman kohotessa huippuunsa? EI TIETENKÄÄN! Kai tuo kuvitteli, että siellä yleisö hurraa hänen tarkoille heitoilleen?!?
Sunnuntaina oltiin koko lauman kanssa hakutreeneissä. Keitalle oli tarkoitus ottaa neljä valmista ukkoa, mutta kun pikku-neiti alkoi sikailemaan jäivät ukot yhteen ja koira kesken pois radalta ja autoon. Joskohan seuraavissa treeneissä sitten sopisi etsiä. Aapolle etukulmaan ja molempiin takakulmiin valmiit. Virtaa oli kuin pienessä kylässä, vaan löytyiväthän ne ukot lopulta. Brixille otettiin ilmaisutreeniä lyhyeltä matkalta ihan sen takia, etteivät haavasidokset jää metsään. Hyvin haukku irtosi, vaikka välillä olisi pitänyt kyhnyttää kyljen haavaa. Kiitos valistuneiden maalimiesten moinen toiminta lopetettiin heti alkuunsa. Binkalle oli tarkoitus tehdä alkuun tyhjä pisto, mutta ´neiti-nuuskin-vain-kukkasia´onkin avannut nenänsä hyvin ja otti hajun maalimiehestä - ilmaisuhan siitä sitten tuli. Binkan pistot ovat muutenkin pidentyneet laatikkotreenien aloittamisen jälkeen. . . ohjaaja ei vain aina tahdo muistaa. Ilmaisut prinsessalla ovat huippuluokkaa ja nyt onkin keskitytty hallintaan maalimiehellä (edistystä on näkyvissä).
Brixille oli suunnitelmissa agi-kisat ensi viikonloppuna, mutta haavan paranemisesta riippuu joudutaanko nekin jättämään väliin. . . . mörökölli vieköön kaikki idiotismiä harjoittavat koiran aktivoijat >:(
lauantai 6. lokakuuta 2012
Hyvin käyttäytyvä koira :)
tai oikeastaan kaikki neljä. . . Brixi suoritti BH-kokeen hyväksytysti viime maanantaina, joten nyt meillä on neljä hyvin käyttäytyvää koiraa ;)
Maanantai ei alkanut hyvin: vettä tuli taivaan täydeltä koko päivän. Tiedettiin etukäteen, että koe on nurmikentällä, joka sitten päivän mittaan lammikoituu, joten ohjaajan mieli oli ihan maassa jo kokeeseen mennessä. Suuret eivät olleet odotukset neiti-nahka-mahan suorittamisesta. Arpaonni asetti meidät ensimmäiseen suorittavaan pariin ja ensimmäiseksi paikalla makaamiseen. Ohjaajalle nousivat hikipisarat otsalle selin koiraan seistessä. Kun yli puolet suorittavan koiran osuudesta oli mennyt, ohjaaja uskalsi hieman huokaista ja saman tien selän takaa kuului: "HAU!" Hetken kuluttua pieni ruskea valui ohjaajan viereen (onneksi pysyi kentällä). Puutteelliseksihan se sitten meni :/ Jälkeenpäin kuulin, että joku katsojista oli rymynnyt pusikossa kentän laidalla, mikä oli pienen koiran mielestä erittäin epäilyttävää käytöstä kesken kokeen. Suorittamispuolella ohjaaja antoi noin 555 ylimääräistä käskyä. Kisajännitys oli taivaissa ja ohjaaja hyperventiloi itseään tajuttomaksi hyvää vauhtia niin että silmissä sumeni. Seuraamiset menivät kohtuullisen hyvin, istuminen oli erinomainen. Koira oli vähän paineistunut ja tuijotteli vähän väliä yleisöön (ja epäilyttävään pusikkoon), maahanmenossa jäi sivuun ja luoksetulo piti tehdä pienen mutkan kautta - nopeammikin on tultu. Brixi oli jo ennen koetta merkannut sen työntekijän, joka oli aivan ihana ja ihmisryhmässä Brixin katse lukittui ihanaan ihmiseen. Ohjaajalle iski pieni paniikki siitä, miten tässä yrittäisi parhaiten välttää iloiset tervehdykset. Kohtuudella siitä kuitenkin selvittiin ja päästiin kaupunkiosuudelle. Siellä alkoi jo tulla pimeää, ihmisryhmä oli pienen koiran mielestä sikamakee ja seinässä oleminen sujui mallikkaasti. HYVÄKSYTTY BH! Tuomari totesi kokeen jälkeen, että koira on ylisosiaalinen ja ohjaajan tuleekin olla tarkka siitä, ettei kukaan anti-koira-tyyppi pääse potkimaan koiraa.
Nyt meille sitten ovet avautuivat PK-kokeisiin.
Sunnuntaina oltiin hakutreeneissä. Pikkumustan ilmaisut olivat loistavia. Nyt täytyy keskittyä hallintaan maalimiehen luona, koska koira ei meinaa pysyä nahoissaan, kun niitä ukkoja on niin ihana löytää.
Brixille otettiin kolme ukkoa. Kaksi ensimmäistä löytyivät hyvin ja ilmaisu on alkanut parantua. Kolmannelle ukolle mennessä ohjaaja luuli tietävänsä mistä ukko löytyy ja Brixille tuli suunnittelematon tyhjä pisto, jonka koira selvitti hienosti. Intoa riitti vielä sen viimeisenkin ukon nostamiseen.
Keitalle otettiin ilmaisua, koska Keita on potenut anturavammaa. Tyttö ilmaisi hienosti ja alkaa saada jo rohkeutta ja röyhkeyttä haukkua maalimiehille. . . . kyllä siitä hyvä tulee. Aapolle otettiin pari ukkoa mielen virkistykseksi.
Aapo on kärsinyt masennuksesta (jos uskoo koiran masennukseen). Kuulo on ollut valikoiva ja into tekemiseen vaihteleva. Milla onkin nyt keskittynyt antamaan Aapolle laatuaikaa ja koira muuttui parissa päivässä takaisin omaksi itsekseen. Viikko sitten Aapo teki 4 agistarttia Purinalla, joista tuloksena tuli 1 x 5p ja 3 x HYL. Puuttuvien nollien metsästys jatkuu.
Brixi kävi tänään Ojangossa tekemässä yhden agiradan. Neidin meno oli tosi varovaista. Hypyt olivat kuitekin hyviä. Kesken Brixin radan toimitsijat saivat radan vieressä kirkumiskohtauksen (seurasivat agin MM-kisoja) ja jos koiran meno olisi ollut parempaa, niin sitten olisi harmittanut. Useamman naisihmisen kirkuminen aiheutti tietenkin sen, että pikkukoira lähti katsomaan, mikä tätejä vaivaa. Onneksi kirkumista ei esiintynyt Brixin Hali-siskon radan aikana, joka teki 0-radan ja sai ensimmäisen LUVAn. ONNEA!
Maanantai ei alkanut hyvin: vettä tuli taivaan täydeltä koko päivän. Tiedettiin etukäteen, että koe on nurmikentällä, joka sitten päivän mittaan lammikoituu, joten ohjaajan mieli oli ihan maassa jo kokeeseen mennessä. Suuret eivät olleet odotukset neiti-nahka-mahan suorittamisesta. Arpaonni asetti meidät ensimmäiseen suorittavaan pariin ja ensimmäiseksi paikalla makaamiseen. Ohjaajalle nousivat hikipisarat otsalle selin koiraan seistessä. Kun yli puolet suorittavan koiran osuudesta oli mennyt, ohjaaja uskalsi hieman huokaista ja saman tien selän takaa kuului: "HAU!" Hetken kuluttua pieni ruskea valui ohjaajan viereen (onneksi pysyi kentällä). Puutteelliseksihan se sitten meni :/ Jälkeenpäin kuulin, että joku katsojista oli rymynnyt pusikossa kentän laidalla, mikä oli pienen koiran mielestä erittäin epäilyttävää käytöstä kesken kokeen. Suorittamispuolella ohjaaja antoi noin 555 ylimääräistä käskyä. Kisajännitys oli taivaissa ja ohjaaja hyperventiloi itseään tajuttomaksi hyvää vauhtia niin että silmissä sumeni. Seuraamiset menivät kohtuullisen hyvin, istuminen oli erinomainen. Koira oli vähän paineistunut ja tuijotteli vähän väliä yleisöön (ja epäilyttävään pusikkoon), maahanmenossa jäi sivuun ja luoksetulo piti tehdä pienen mutkan kautta - nopeammikin on tultu. Brixi oli jo ennen koetta merkannut sen työntekijän, joka oli aivan ihana ja ihmisryhmässä Brixin katse lukittui ihanaan ihmiseen. Ohjaajalle iski pieni paniikki siitä, miten tässä yrittäisi parhaiten välttää iloiset tervehdykset. Kohtuudella siitä kuitenkin selvittiin ja päästiin kaupunkiosuudelle. Siellä alkoi jo tulla pimeää, ihmisryhmä oli pienen koiran mielestä sikamakee ja seinässä oleminen sujui mallikkaasti. HYVÄKSYTTY BH! Tuomari totesi kokeen jälkeen, että koira on ylisosiaalinen ja ohjaajan tuleekin olla tarkka siitä, ettei kukaan anti-koira-tyyppi pääse potkimaan koiraa.
Nyt meille sitten ovet avautuivat PK-kokeisiin.
Sunnuntaina oltiin hakutreeneissä. Pikkumustan ilmaisut olivat loistavia. Nyt täytyy keskittyä hallintaan maalimiehen luona, koska koira ei meinaa pysyä nahoissaan, kun niitä ukkoja on niin ihana löytää.
Brixille otettiin kolme ukkoa. Kaksi ensimmäistä löytyivät hyvin ja ilmaisu on alkanut parantua. Kolmannelle ukolle mennessä ohjaaja luuli tietävänsä mistä ukko löytyy ja Brixille tuli suunnittelematon tyhjä pisto, jonka koira selvitti hienosti. Intoa riitti vielä sen viimeisenkin ukon nostamiseen.
Keitalle otettiin ilmaisua, koska Keita on potenut anturavammaa. Tyttö ilmaisi hienosti ja alkaa saada jo rohkeutta ja röyhkeyttä haukkua maalimiehille. . . . kyllä siitä hyvä tulee. Aapolle otettiin pari ukkoa mielen virkistykseksi.
Aapo on kärsinyt masennuksesta (jos uskoo koiran masennukseen). Kuulo on ollut valikoiva ja into tekemiseen vaihteleva. Milla onkin nyt keskittynyt antamaan Aapolle laatuaikaa ja koira muuttui parissa päivässä takaisin omaksi itsekseen. Viikko sitten Aapo teki 4 agistarttia Purinalla, joista tuloksena tuli 1 x 5p ja 3 x HYL. Puuttuvien nollien metsästys jatkuu.
Brixi kävi tänään Ojangossa tekemässä yhden agiradan. Neidin meno oli tosi varovaista. Hypyt olivat kuitekin hyviä. Kesken Brixin radan toimitsijat saivat radan vieressä kirkumiskohtauksen (seurasivat agin MM-kisoja) ja jos koiran meno olisi ollut parempaa, niin sitten olisi harmittanut. Useamman naisihmisen kirkuminen aiheutti tietenkin sen, että pikkukoira lähti katsomaan, mikä tätejä vaivaa. Onneksi kirkumista ei esiintynyt Brixin Hali-siskon radan aikana, joka teki 0-radan ja sai ensimmäisen LUVAn. ONNEA!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)