Kokeiluja, näytelmiä ja perheenlisäystä

Viime sunnuntaina tehtiin Brixin kanssa taas kokeilu hakukokeessa. Tällä kertaa tottiksessa onnistuttiin paremmin. Seuraaminen tapahtui briximäiseen tapaan pienen hajuraon kanssa. Perusasennot olivat jo parempia verrattuna edelliseen suoritukseen. Kapulan luovutuksessa oli ongemaa: koira räki kapulaa varpaille. Estehyppy ei onnistunut yhdellä käskyllä, mutta tuomari totesi, ettei hypyssä ollut huomautettavaa. A-este onnistui mainiosti. Eteenlähetyksessä koira jäi muutaman metrin päähän seisomaan, mutta kun ohjaajan hermo piti, niin koira eteni ilman eri käskyä riittävän matkan päähän ja meni maahan yhden käskyn taktiikalla. Tottispisteitä saatiin kasaan 78p. Seuraavana esineruutu. Brixi oli selvästi tavallista heikommassa työmoodissa. Teki rauhallista etsintää ja kävi ilmeisesti parinkin esineen luona, joita ei sitten kelpuuttanut mammalle tuotavaksi. Juuri ennen etsintäajan loppumista nosti sen viimeisen esineen ja palautti tiputtamalla ohjaajan jalkoihin. Pisteitä moisesta saatiin kuitenkin 26p. Viimeiseksi sitten henkilöetsintä. Päivä alkoi olla kohtalaisen lämmin. Koiran työskentelymotivaatiossa näkyi puutteita jo metsään mennessä. Lähti kuitenkin hyvin tarkastamaan rataa. . . ja tarkasti koko radan. Kävi kaikkien maalimiesten luona nuolemassa kaikki ne kohdat, joihin pääsi käsiksi ja jatkoi matkaa - *WTF* - viimeisen maalimiehen kohdalla haukkui neljä kertaa (niillä haukuilla ei edes päässyt keskilinjalta pois) ja siihen se esitys loppui!!! Brixi siis tarkasti koko radan, löysi maalimiehet ja jätti kaikki haukkumatta. Toiminta sen verran muuttui, että radan lopussa ohjaajakin oli tietoinen siitä, missä ne maalihenkilöt olivat - olisi saattanut toimia pelastuskoirapuolella, mutta tämähän siis oli palveluskoirakoe!!! Meillä on nyt sitten taas uusi ongelma, jota pitää yrittää ratkaista. Paikan päältä otettiin vielä pikapuhelu hakukouluttajalle, koska oma pää ei keksinyt, mistä koira moisen toimintatavan nyt on keksinyt. Hämmästys oli suuri myös puhelimen toisessa päässä.

Seuraava päivä oli kaikilla lepopäivä. Tiistaina sitten otettiin Harmin kanssa suunta Petikkoon rotikoiden järjestämään BH-kokeeseen. Arvonnassa saatiin pariksi sakemanni-narttu. Harmi meni ensin paikallaoloon. Pientä pyörähtelyä ennen maahanmenoa, mutta sitten lähti sujumaan. Ohjaajalle nousi kyllä hiki, kun saku-tyttö alkoi ääntelemään seuraamisessa, mutta onneksi Harmin hermo piti paremmin. Hihnassa seuraaminen oli aluksi vähän levällään, mutta parantui sitten. Ihmisryhmä aiheutti Harmille vähän paineita - sitä siis on tehty treeneissä viimeksi syksyllä. Vapaana seuraaminen meni jo paremmin. Seuraamisosuuksissa arvosana taisi olla hyvä molemmissa. Liikkeestä istuminen OK - ohjaajakin muisti pysähtyä. Samoin maahanmeno ja luoksetulo. Arvosana erinomainen. A-osio hyväksytty. Kaupunkiosio tehtiin Vantaakosken asemalla. Harmi otti pientä painetta ja meno hihnassa oli sen mukaista. Kun vielä häiriökoirana oli uros rottwailer, niin ohjaajan hermot olivatkin mennä jo siinä. Juoksijat, autot ja fillarit eivät Harmille ole olleet mikään ongelma ja ne ohitettiin tien laitaa nuuskien. Ohikulkevaa koiraa Harmi kerran vilkaisi ja se oli siinä. Paikallaanolossa Harmi pysyi tarkalleen siinä asennossa, mihin se oli jätetty. Katse oli kyllä varsin loukkaantunut "siis jätit minut tänne selviämään yksin?!?" ohjaajan palatessa. Siitä selvittiin ja Harmi on nyt BH hyväksytty! Osaa se siis käyttäytyä :)

Helatorstai vietettiin erkkarissa. Se oli tänä vuonna palveluskoiratapahtuman yhteydessä Hakunilan urheilupuistossa. Meiltä oli ilmoitettu Brixi, Harmi ja Keita. Binka pääsi mukaan turistiksi. Kelpiet tuomaroi Marie Colyer Australiasta ja bortsut Tracie Buckley myöskin Australiasta. Näyttelykuvien (c)Tiia Hämäläinen.

Ekana kehään Harmi, joka kyllä seisoi kauniisti, mutta liikkui vähemmän kauniisti. Tuloksena kuitenkin hienosti AVO EH. " 3 years old red dog. Strong head. Good lenght of neck. A little too long in the loin area. Tailset perhaps a little low. On the move, needs to settle."

Pitäisiköhän tuota näyttelytreeniä tehdä?!?

Harmi kuitenkin hienosti rauhoittui omaa vuoroaan odotellessa.

Brixin ja Keitan kehät menivät päällekäin. Brixi esiintyi nätisti, mutta lensi H:lla ulos, turkki oli tosi kamalassa kunnossa. Karvanlähtö aiheutti edellisenä päivänä todellisen furminoinnin ja karvanlaatu on muuttunut tosi pehmeäksi. Painoakin koiralla oli vähemmän kuin yleensä näyttelyihin mennessä.  " 7 years old chocolate bitch. Good length of neck. Good topline and tailset. Prefer stronger head. Moved quite well."

Keita esiintyi käyttöluokan ainoana koirana saaden hienosti tuloksen KÄY ERI1 SA. Paras narttu -kehästä meidät käteltiin ihan odotetusti ulos.
"6 year black & white. Parallel plains in the head. Good expression. Would like a little more stop. Good length of neck, well set into shoulders. Very good length of body. Slightly long in loin. Balanced angulations. Would like a slightly shorter hock. Moves straight & true but a little close behind, good side gait, with good reach & drive."

Harmi osallistui vielä päivän päätteeksi Yacatiksen kasvattajaluokkaan.

Erkkarin jälkeen Milla lähti ajamaan Somerolle. Sieltä mukaan tarttui pieni kelpie-tyttö, viralliselta nimeltään Yacatis Leyla-Happy. Kutsumanimeksi pieni piikkihammas sai Lysti. Ensimmäinen yö meni hienosti. Pentu heräsi muutaman kerran, mutta rauhoittui nopeasti uudelleen nukkumaan. Parin päivän tuttavuuden perusteella Lysti on osoittautunut reippaaksi pennuksi. Se menee rohkeasti tutkimaan ympäristöä ja uusia asioita. Myöskään alustaepävarmuuksia ei vaikuta tässä vaiheessa olevan, sillä se kuljeskelee mielellään esim. kaivonkansien päällä. Keita on suhtautunut uuteen tulokkaaseen hienosti. Välillä sitä selvästi ärsyttää koko tyyppi, mutta osaa tällöin pysyä etäällä. Välillä Keita yrittää kovasti leikittää pentua. PK-lajeihin olisi pikkukoiran kanssa tarkoitus suunnata, mutta katsellaan niitä harrastuksia sitten viime kädessä koiran mukaan.