Eilen otettiin Brixin kanssa uusintakierros Raaseporissa. Päivä alkoi lupaavasti takaraivon tykytyksellä, mitä sitten jo edellisenä iltana ja vielä ennen lähtöä lääkittiin. Navigaattori päätti, että kun Raaseporiin asti lähdetään, niin samalla katsellaan vähän paikallisia maisemia. Ajatti siis erinäisen määrän kilometrejä ennen koepaikalle menoa. Matkaan oli varattu riittävästi aikaa, mutta sekään ei meinannut riittää. Koetoimitsija soitteli jo perään, kun oltiin jo melkein perillä. Äkkiä koiran tarkastus ja *prkle* spkl:n liivit olikin sitten kotona siististi komerossa. Onneksi järjestäjillä oli muutamia myynnissä olevia liivejä ja taskurahaakin sattui poikkeuksellisesti olemaan rahapussissa, joten liivi saatiin ostettua paikan päällä. Vaati kuitenkin hieman tuunausta, että sen sai istuvaksi pienelle koiralle (tuli aika karmea viritys, jonka tuomari kuitenkin onneksi hyväksyi). Kutsussa oli mainittu, että koe alkaa tottiksella. Takaraivon tykytyksen takia pelisuunnitelma oli tehdä tottis ja lähteä kotiin, mutta järjestelyt olivatkin sitten muuttuneet ja ensimmäisenä olikin henkilöetsintä.
Brixi oli ainoa alokasluokan koira, joten metsään mentiin taas viimeisenä. Rata oli merkitty oman hakuryhmän tyylisesti (siis eturajat tuolla ja tuolla puitten välissä, keskilinja menee tossa polkua pitkin jne...). Maasto oli muutenkin kuin omista treeneistä, joten oli heti kotoinen tunnelma ;) Brixi merkkasi vasemman puolen radan alkuun mentäessä, joten sinne ensimmäinen lähetys. Ja sitten odoteltiin hetki. . . ja toinen, kunnes haukku alkoi kuulua jostakin metsän uumenista. Sinne sitten juostiin ja juostiin - missä prkeleessä se koira oikein on?!? Löytyihän se sieltä 100m piikistä hienosti maaten haukkumasta. Pieni ruskea käyttäytyikin ihan kohtalaisen korrektisti. Maalimies totesi, että täältä tulikin ystävällinen koira. Siitä sitten palaten takaisin lähtöön ja lähetys toiselle puolelle. Koira lähti etenemään hienosti, joten ohjaaja pisti töppöstä toisen eteen ja sitten alkoikin jo haukku. Metsässä mentiin sitten haukkumisen tahtiin - katkoja tuli, joten pysähdyttiin välillä lepäämään. Perille kuitenkin päästiin ja koira oli taas hienosti piilon vieressä ilmaisemassa. Ohjaaja totesi etsinnän jälkeen, että "luulin, että siellä on umppari, kun koira on vähän epävarma niiden kanssa". Mihin sitten tuomari sanoi, että tuo on meidän demostroima umppari (*nolo*). Piilo oli itseasiassa aika hieno! Kolmelta sivulta umpinainen koppi. Neljäs sivu oli peitelty havunoksilla. Tämmöinen täytyy saada omiinkin treeneihin :D
Arvostelussa tuomari totesi lyhytsanaisesti: 153p.
Seuraavaksi mentiin esineruutuun. Brixi haki koko alueen läpi, mutta kun ei sieltä löytynyt mamman tavaroita, niin mitä niitä suotta kotiin kantamaan. 0p. Niitä vieraita esineitä siis pitää nyt alkaa oikeasti treenaamaan!!!
Tottis alkoi puolen päivän tienoilla ja ilma oli painostavan hiostava. Kentälle lähtiessä Brixi yritti kaivautua auton alle pari kertaa (tekee sen siis aina, kun sen mielestä on liian kuuma), Tottiskenttä oli kuivaa savimaata, missä kasvoi joitakin rikkaruohoja siellä täällä. Takaosassa oli sitten pidempää heinikkoa. Brixi suoritti taas avoimen koiran parina, joten ensin paikalla oloon. PAM-PAM ja tuomari sanoo ohjaajalle, että saat seuraa sinne seisomiseen. Paikallaolo oli ihan hiekkatien vieressä ja tien toisella puolella olivatkin sitten autot parkissa. Brixi tuli ensin ohjaajan viereen ja oli sitten sitä mieltä, että tässä kun on autot niin sopivasti, niin eiköhän mennä takaisin autolle. Siitä sitten vähän neuvoteltiin. Suorittamisosuuteen mentäessä Brixi oli selvästi haluton, mutta lähdettiin kuitenkin tekemään. Seuraaminen ihan kamalaa, joutui käskyttämään tosi tiukkaan, ettei koira tee omia ratkaisujaan siitä, missä tottis tehdään. Liikkeestä istuminen erinomainen. Liikkeestä maahanmeno oli vähän hidas, samoin luoksetulo. Tasamaan nouto OK. Estehyppyä koira vilkaisi sen näköisenä, että "hmph! luuletko tosiaan, että aion hypätä." Ja nouti sitten kapulan esteen kiertäen. A-este oli ihan metsän reunassa (max. 2m) ja Brixi kääntyi esteen edessä kohti metsän laitaa "tuolla sitä on viileämpi makoilla". Tiukalla käskyllä takaisin kentälle, mutta liike oli sitten siinä. Eteenlähetyksessä kääntyi taas 5m päässä ohjaajaa kohti, mutta jatkoi sitten matkaa kentän päätyyn asti. Hidas maahan meno. Ohjaajan ollessa puolivälissä matkalla kohti koiraa rontti nousee ylös ja lähtee menemään syvemmälle heinikkoon. Käskyllä putosi uudelleen maahan ja saatiin tottelevaisuusosuus ohi. 48p. Kokeessa käytetty ase oli melkoisen kovaääninen - maastokin oli sellainen, mikä vahvisti ääntä. Brixi otti ampumisesta vähän itseensä, mutta vaikka tulosta ei tullutkaan, niin oli oikea ratkaisu tehdä tottis loppuun asti. . . . kun pirulle antaa pikkusormen niin . . . Nyt sitten treenaamaan ampumista paikallaoloon.
Koe oli kaikenkaikkiaan hyvin järjestetty ja paikalla oli leppoisa tunnelma. Maastotkin olivat niin lähellä, ettei autoa tarvinnut siirtää mihinkään koko päivänä.
Binka ja Harmi olivat mukana turisteina, koska koe oli yhden tuomarin koe ja piti varautua siihen, että siellä ollaan sitten iltaan asti. Kokeen jälkeen käytiin vielä koko lauman kanssa metsälenkillä. Kotiin lähtiessä alkoikin sitten jyrähdellä ja taivas repesi. Ajo kotiin sujuikin ilman ylimääräisiä nähtävyyksiä vesisateessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti